wiki:tupasija
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:tupasija [2017/04/04 12:02] – helena | wiki:tupasija [2023/01/18 15:10] (nykyinen) – [Muu kirjallisuus] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Lapissa | + | |
| + | Lapissa | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Hirttä on käytetty sekä asuin- että ulkorakennusten valmistusmateriaalina kivikaudelta saakka. Tupasijalla (stoahpu | + | Hirttä on käytetty sekä asuin- että ulkorakennusten valmistusmateriaalina kivikaudelta saakka. Tupasijalla (ps //stoahpu//) tarkoitetaan Lapissa sijaitsevan salvotun hirsirakennuksen arkeologisia jäännöksiä. Arkeologisissa yhteyksissä puhutaan tupasijasta eteisettömien rakennusten ja pirttien, yhteydessä. Asuinpaikalla, |
| Hirsitupa on ollut tavallisesti neliön tai suorakaiteen muotoinen, yksihuoneinen rakennus. 1800-luvulta lähtien on käytössä ollut myös kaksihuoneisia paritupia, jossa huoneiden välissä oli läpikuljettava eteinen, porstua. Tupa on saatettu laajentaa yhdestä tuvasta parituvaksi rakentamalla toinen tupa vanhan viereen siten, että ovet tulivat vastakkain ja vanhan tuvan katto jatkettiin uuden päälle. Tuvan koko on ollut 3,5 – 5,5 x 3,5 – 5 metriä. Tupien rakenteissa on ollut alueellisia eroja; esim. kolttien tuvat ovat olleet pienempiä ja matalampia kuin muualla Lapissa olevat tuvat. Tuvat rakennettiin lamasalvostekniikalla.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a; Talve 1979)) | Hirsitupa on ollut tavallisesti neliön tai suorakaiteen muotoinen, yksihuoneinen rakennus. 1800-luvulta lähtien on käytössä ollut myös kaksihuoneisia paritupia, jossa huoneiden välissä oli läpikuljettava eteinen, porstua. Tupa on saatettu laajentaa yhdestä tuvasta parituvaksi rakentamalla toinen tupa vanhan viereen siten, että ovet tulivat vastakkain ja vanhan tuvan katto jatkettiin uuden päälle. Tuvan koko on ollut 3,5 – 5,5 x 3,5 – 5 metriä. Tupien rakenteissa on ollut alueellisia eroja; esim. kolttien tuvat ovat olleet pienempiä ja matalampia kuin muualla Lapissa olevat tuvat. Tuvat rakennettiin lamasalvostekniikalla.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a; Talve 1979)) | ||
| - | {{ : | + | {{ : |
| Toisinaan rakennuksen perustuksista on saattanut säilyä vain nurkkakivet, | Toisinaan rakennuksen perustuksista on saattanut säilyä vain nurkkakivet, | ||
| Rivi 28: | Rivi 30: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Tupasijat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | + | Tupasijat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään: | + | **Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): |
| **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. // | **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. // | ||
| - | **Honkanen, Pekka** 1979. // | + | **Honkanen, Pekka** 1979. // |
| - | **Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.) Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: | + | **Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: |
| - | **Itkonen, T.I.** 1948a. Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I. Helsinki/ | + | **Itkonen, T.I.** 1948a. |
| - | **Itkonen, T.I.** 1948b. Suomen lappalaiset vuoteen 1945, II. Helsinki/ | + | **Itkonen, T.I.** 1948b. |
| - | **Kotivuori, | + | **Kotivuori, |
| **Lahti, Eeva-Kristiina** 2004. // | **Lahti, Eeva-Kristiina** 2004. // | ||
| **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja// | **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja// | ||
| Rivi 44: | Rivi 46: | ||
| **Halinen, Petri & Hamari, Pirjo** 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa | **Halinen, Petri & Hamari, Pirjo** 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa | ||
| **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | ||
| - | | + | |
| - | **Kotivuori, | + | **Kotivuori, |
| - | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö//. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. | + | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9. |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/tupasija.1491296550.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
