Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uhriröykkiö

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:uhriröykkiö [2015/10/19 10:30] – [Muu kirjallisuus] helenawiki:uhriröykkiö [2022/08/29 15:54] (nykyinen) – [Lähteet] helena
Rivi 1: Rivi 1:
-{{tag>wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen wiki:luokka:kansanuskoon_liittyvät_muinaisjäännökset}}+{{tag>wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen wiki:luokka:kansanuskon_kohteet}}
  
  
 ====== Uhriröykkiö ====== ====== Uhriröykkiö ======
-{{:wiki:f33558bfix_p.jpg?direct&450|Hattulan Tyrvännön Retulansaaren uhriröykkiötä tutkitaan kesällä 1967. Kuva Jaakko Sarkamo, Museovirasto F33558}}+{{:wiki:f33558bfix_p.jpg?450|}}
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Hautaukseton kiviröykkiö, jossa on jälkiä uhrirituaaleista. +Hautaukseton kiviröykkiö, jossa on jälkiä uhrirituaaleista 
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Uhriröykkiöillä tarkoitetaan hautauksetonta kiviröykkiöitä, jossa on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi, uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.))+Uhriröykkiöillä tarkoitetaan hautauksettomia kiviröykkiöitä, joissa on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi, uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.))
  
 Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat, joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan, palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä.  Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat, joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan, palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. 
  
-Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte-ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää, että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä, minkä on katsottu viittaavan esi-isä kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)).+Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte- ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää, että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä, minkä on katsottu viittaavan esi-isä-kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)).
  
  
Rivi 28: Rivi 28:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia, ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöiden olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). +Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia, ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöitä olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). 
  
  
Rivi 34: Rivi 34:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi, mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä, niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen; Saksa 1998: 72–73.))+Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi, mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä, niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen; Saksa 1998: 72–73.))
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Uhriröykkiöt ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
  
Rivi 46: Rivi 46:
 **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
 **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69. **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69.
-**Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //Muinaistutkija// 2009, nro 3: 25–45.+**Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //Muinaistutkija// 3/2009: 25–45.
 **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta.
- +**Taavitsainen, J.-P.** 1992. Cemeteries or refuse heaps? Archaeological formation processes and the interpretation of antiquities. //Suomen Museo// 1991: 5–14.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //Muinaistutkija// 2010, nro 3: 19–37.+**Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //Muinaistutkija// 3/2010: 19–37.
 **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47. **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47.
  
wiki/uhriröykkiö.1445239805.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)