Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uittolaite

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:uittolaite [2025/04/07 18:54] – helenawiki:uittolaite [2025/04/07 19:54] (nykyinen) – helena
Rivi 3: Rivi 3:
  
 ====== Uittolaite ====== ====== Uittolaite ======
-{{:wiki:uittopato_ja_ohjeseinä_pello_ylinen_alposjoki_välijoki_1.jpg?direct&200|}}+{{:wiki:uittopato_ja_ohjeseinä_pello_ylinen_alposjoki_välijoki_1.jpg??450|}}
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
Rivi 11: Rivi 11:
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
 Erilaisia uittolaitteita on rakennettu puusta, kivestä, maasta, betonista ja teräksestä. Arkeologisoituneiden uittolaitteiden jäännökset ovat yhtä vaihtelevia kuin niissä käytetyt rakenteet. Puusta ja kivestä uomaan rakennetuista rakenteista, kuten esimerkiksi suisteseinistä ja kivellä täytetyistä hirsiarkuista, on usein säilyneenä vain niiden vedenalaisia osia. Uittopadon jäänteenä voi olla esimerkiksi osin uomassa ja sen reunalla jatkuva puusta, kivestä ja maasta rakennettu patovalli. Erilaisia uittolaitteita on rakennettu puusta, kivestä, maasta, betonista ja teräksestä. Arkeologisoituneiden uittolaitteiden jäännökset ovat yhtä vaihtelevia kuin niissä käytetyt rakenteet. Puusta ja kivestä uomaan rakennetuista rakenteista, kuten esimerkiksi suisteseinistä ja kivellä täytetyistä hirsiarkuista, on usein säilyneenä vain niiden vedenalaisia osia. Uittopadon jäänteenä voi olla esimerkiksi osin uomassa ja sen reunalla jatkuva puusta, kivestä ja maasta rakennettu patovalli.
 +
 Uittokanavassa vesi voi virrata yhä tai kanavan suu on myöhemmin suljettu vedeltä. Uittokanaviin voi liittyä osin säilyneitä reunoja tukeneita puu- ja kivirakenteita. Kanavien reunoilla sijaitsee usein niiden rakentamisessa syntyneitä maa- ja kiviaineskasoja. Kanaviin voi liittyä myös juoksutuspatoja ja kallioon louhittuja osuuksia.  Uittokanavassa vesi voi virrata yhä tai kanavan suu on myöhemmin suljettu vedeltä. Uittokanaviin voi liittyä osin säilyneitä reunoja tukeneita puu- ja kivirakenteita. Kanavien reunoilla sijaitsee usein niiden rakentamisessa syntyneitä maa- ja kiviaineskasoja. Kanaviin voi liittyä myös juoksutuspatoja ja kallioon louhittuja osuuksia. 
 +
 Muuta vedenkäyttöä häiritsevät uittolaitteet on yleensä purettu uittoväylän lakkautuksen jälkeen. Säilyneiden uittolaitteiden tapauksissa niistä on purettu vain ne osat, joiden on katsottu haittaavan muuta veden käyttöä. Muuta vedenkäyttöä häiritsevät uittolaitteet on yleensä purettu uittoväylän lakkautuksen jälkeen. Säilyneiden uittolaitteiden tapauksissa niistä on purettu vain ne osat, joiden on katsottu haittaavan muuta veden käyttöä.
  
Rivi 18: Rivi 20:
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Uitto on ollut suhteellisen vähäistä 1500-luvulta 1850-luvulle jatkuneella vesisahojen aikakaudella ((Pakkanen 2012)). 1700-luvulta puiden uitosta on tietoja Kokemäenjoen vesistöltä, Kymenkartanonläänistä, Oulunjoelta ja Vantaanjoelta ((Rudenschöld 1889)). Laajamittainen puun uitto alkoi kuitenkin vasta höyrysahojen myötä 1860-luvulla. Uittaminen pysyi tärkeimpänä puun kuljetusmuotona 1960-luvulle saakka ((Peltonen 1991; Pakkanen 2004; 2012; 2015)).+Uitto on ollut suhteellisen vähäistä 1500-luvulta 1850-luvulle jatkuneella vesisahojen aikakaudella((Pakkanen 2012)). 1700-luvulta puiden uitosta on tietoja Kokemäenjoen vesistöltä, Kymenkartanonläänistä, Oulunjoelta ja Vantaanjoelta((Rudenschöld 1889)). Laajamittainen puun uitto alkoi kuitenkin vasta höyrysahojen myötä 1860-luvulla. Uittaminen pysyi tärkeimpänä puun kuljetusmuotona 1960-luvulle saakka((Peltonen 1991; Pakkanen 2004; 2012; 2015)).
  
-Uittolaitteiden rakentaminen ja ylläpito ajoittuu uiton kultakaudelle 1860-luvulta 1960-luvulle. Uiton päättymistä ja vesistön uittosäännön kumoamista seurasi 1970-luvulla alkaneet velvoitekunnostukset. Velvoitekunnostuksissa vesistöistä poistettiin muuta vedenkäyttöä haitanneet ja vaaraa aiheuttaneet rakenteet ((Lammassaari 2002, Pärnänen 2012)). 2000-luvun alkuun jatkuneissa velvoitekunnostuksissa poistettiin suuri osa uittolaitteista. +Uittolaitteiden rakentaminen ja ylläpito ajoittuu uiton kultakaudelle 1860-luvulta 1960-luvulle. Uiton päättymistä ja vesistön uittosäännön kumoamista seurasi 1970-luvulla alkaneet velvoitekunnostukset. Velvoitekunnostuksissa vesistöistä poistettiin muuta vedenkäyttöä haitanneet ja vaaraa aiheuttaneet rakenteet((Lammassaari 2002, Pärnänen 2012)). 2000-luvun alkuun jatkuneissa velvoitekunnostuksissa poistettiin suuri osa uittolaitteista. 
-Meriuitto jatkuin 1990-luvulle saakka ((Pakkanen 2004:104)) ja järviuittoa harjoitetaan yhä Saimaalla.+Meriuitto jatkuin 1990-luvulle saakka((Pakkanen 2004: 104)) ja järviuittoa harjoitetaan yhä Saimaalla.
  
 Uittolaitteita rakennettiin vesistöjen uittoväylille helpottamaan puiden kuljettamista uittamalla. Niiden avulla ohjattiin virran kulkua, estettiin uitettavien puiden ruuhkautumista, kuljetettiin uitettavat puut uittoa estävien rakenteiden ohitse ja pidettiin puut halutulla reiteillä tai paikallaan halutussa paikassa. Uittolaitteista on erilaisia muunnoksia ja niistä käytetty nimistö on rikasta.  Uittolaitteita rakennettiin vesistöjen uittoväylille helpottamaan puiden kuljettamista uittamalla. Niiden avulla ohjattiin virran kulkua, estettiin uitettavien puiden ruuhkautumista, kuljetettiin uitettavat puut uittoa estävien rakenteiden ohitse ja pidettiin puut halutulla reiteillä tai paikallaan halutussa paikassa. Uittolaitteista on erilaisia muunnoksia ja niistä käytetty nimistö on rikasta. 
Rivi 29: Rivi 31:
 Vuoden 1961 ja nykyinen vesilaki edellyttivät muuta vedenkäyttöä haittaavien rakenteiden purkamista uiton päätyttyä vesistöissä. Näissä uiton päättymisen jälkeen tehtävissä velvoitekunnostuksissa kiinteätkin laitteet tulivat yleensä ainakin osin puretuiksi. Säilyneet uittolaitteet on oletettavasti arvioitu haittaamattomiksi tai ne sijaitsevat alueella, jotka eivät kuulu uittosäännön piiriin. Vuoden 1961 ja nykyinen vesilaki edellyttivät muuta vedenkäyttöä haittaavien rakenteiden purkamista uiton päätyttyä vesistöissä. Näissä uiton päättymisen jälkeen tehtävissä velvoitekunnostuksissa kiinteätkin laitteet tulivat yleensä ainakin osin puretuiksi. Säilyneet uittolaitteet on oletettavasti arvioitu haittaamattomiksi tai ne sijaitsevat alueella, jotka eivät kuulu uittosäännön piiriin.
  
-Seuraavaksi esitellään yleisimpiä uittolaitteita ja -rakenteita ((koostettu Oksala 1947 ja Pakkanen 2015, 390–427 pohjalta. Ks. myös Pärnänen 2012, 51–54)).+Yleisimpiä uittolaitteita ja -rakenteita((koostettu Oksala 1947 ja Pakkanen 2015: 390–427 pohjalta. Ks. myös Pärnänen 2012: 51–54)):
  
-Otvat (tai otvitukset) olivat pienissä virroissa käytettyjä ohjeita, joilla varmistettiin uitettavien puiden kulku virran keskellä. Otva rakennettiin kiinnittämällä kookkaita puita latvasta penkereelle siten, että tyvipää oli viistosti vesirajassa myötävirran suuntaan. Otvat olivat väliaikaisia rakenteita, jotka purettiin uittokerran lopuksi.+{{ :wiki:otvitettu_uittopuro_savonranta.jpg?250|}}**Otvat** (tai otvitukset) olivat pienissä virroissa käytettyjä ohjeita, joilla varmistettiin uitettavien puiden kulku virran keskellä. Otva rakennettiin kiinnittämällä kookkaita puita latvasta penkereelle siten, että tyvipää oli viistosti vesirajassa myötävirran suuntaan. Otvat olivat väliaikaisia rakenteita, jotka purettiin uittokerran lopuksi.
  
-Kapeisiin, kivisiin, mutkaisiin ja kiivasvirtaisiin väyliin rakennetut kossat olivat kuin järeämpi versio otvasta. Kossa oli vinottain uittoväylää vastaan koottu tukkikasa. Yleensä ne olivat kookkaita ja pysyivät paikallaan omalla painollaan. Kossa voitiin rakentaa myös kivestä. Kossien avulla väylää kavennettiin ja sekä veden syvyyttä että virtauksen voimaa saatiin kasvatettua. Puiset kossat oli tehty lyhytaikaiseen käyttöön, ja ne purettiin käytön jälkeen. +Kapeisiin, kivisiin, mutkaisiin ja kiivasvirtaisiin väyliin rakennetut **kossat** olivat kuin järeämpi versio otvasta. Kossa oli vinottain uittoväylää vastaan koottu tukkikasa. Yleensä ne olivat kookkaita ja pysyivät paikallaan omalla painollaan. Kossa voitiin rakentaa myös kivestä. Kossien avulla väylää kavennettiin ja sekä veden syvyyttä että virtauksen voimaa saatiin kasvatettua. Puiset kossat oli tehty lyhytaikaiseen käyttöön, ja ne purettiin käytön jälkeen. 
  
-Säännöllisesti käytetyillä uittoväylillä kossat korvattiin suisteseinillä (myös ohjeseinä, ohjepato, ohjemöljä, suistepato, parko). Suisteita käytettiin myös rantojen suojauksessa ja sivu-uomien sulkemisessa. Puun lisäksi suisteita rakennettiin kivestä, rautalevyistä ja betonista.+{{ :wiki:suisteseinä_karjalassa_hk19451.jpg?250|}}Säännöllisesti käytetyillä uittoväylillä kossat korvattiin **suisteseinillä** (myös ohjeseinä, ohjepato, ohjemöljä, suistepato, parko). Suisteita käytettiin myös rantojen suojauksessa ja sivu-uomien sulkemisessa. Puun lisäksi suisteita rakennettiin kivestä, rautalevyistä ja betonista.
  
-Jokiuiton suvanto- ja lampijaksoilla uitettavia puita ohjattiin ohjepuomeilla. Puomit valmistettiin kiinnittämällä puita toisiinsa esimerkiksi vitsaksilla tai rautalangalla. Niiden avulla pystyttiin rajaamaan tukit tietylle väylälle, mikä mahdollisti samanaikaisen veneliikenteen. Puomeja oli useita eri tyyppejä.+Jokiuiton suvanto- ja lampijaksoilla uitettavia puita ohjattiin **ohjepuomeilla**. Puomit valmistettiin kiinnittämällä puita toisiinsa esimerkiksi vitsaksilla tai rautalangalla. Niiden avulla pystyttiin rajaamaan tukit tietylle väylälle, mikä mahdollisti samanaikaisen veneliikenteen. Puomeja oli useita eri tyyppejä.
  
-Uittorakenteet vaativat usein kiinnikkeitä. Kookas kivi, puu tai kallioon kiinnitetty rautalenkki olivat soveliaita puomien ja tukkilauttojen sitomiseen. Joki- ja järviuitossa käytettiin kiinnittämiseen puupaaluja ja useammasta yhteen liitetystä paalusta tehtyjä pollareita (myös ukko), jotka juntattiin talvella jäältä käsin kiinni pohjaan. Kestävään kiinnittämiseen käytettiin myös kivellä täytettyjä hirsiarkkuja.+Uittorakenteet vaativat usein **kiinnikkeitä**. Kookas kivi, puu tai kallioon kiinnitetty rautalenkki olivat soveliaita puomien ja tukkilauttojen sitomiseen. Joki- ja järviuitossa käytettiin kiinnittämiseen puupaaluja ja useammasta yhteen liitetystä paalusta tehtyjä pollareita (myös ukko), jotka juntattiin talvella jäältä käsin kiinni pohjaan. Kestävään kiinnittämiseen käytettiin myös kivellä täytettyjä hirsiarkkuja.
  
-Uittopato (myös tammi, säästöpato) rakennettiin latvavesille veden säännöstelyä varten. Padon avulla vettä saatiin säästettyä käytettäväksi uiton aikana. Patoja rakennettiin erilaisin rakentein puusta, maasta ja kivestä, ja myöhemmin myös betonista.+{{ :wiki:maapato_kaavakuva.jpg?250|}}**Uittopato** (myös tammi, säästöpato) rakennettiin latvavesille veden säännöstelyä varten. Padon avulla vettä saatiin säästettyä käytettäväksi uiton aikana. Patoja rakennettiin erilaisin rakentein puusta, maasta ja kivestä, ja myöhemmin myös betonista.
  
-Uittoränni (myös uittoruuhi, uittokouru) rakennettiin paikkoihin, joissa oli uitolle liian hurjia koskia tai tukit oli ohjattava voimalaitoksen, myllyn tai sahan patojen ohitse. Uittorännit tehtiin yleensä puusta, mutta toisinaan myös teräksestä.+**Uittoränni** (myös uittoruuhi, uittokouru) rakennettiin paikkoihin, joissa oli uitolle liian hurjia koskia tai tukit oli ohjattava voimalaitoksen, myllyn tai sahan patojen ohitse. Uittorännit tehtiin yleensä puusta, mutta toisinaan myös teräksestä.
  
-Uittokanavia rakennettiin oikaisemaan joen voimakkaita mutkia tai ohittamaan koskipaikkoja. Harvinaisia uittorakenteita ovat uittotunnelit (Tampere, Kouvola) ja maakannasten ylittämiseksi tehdyt siirtolaitokset, kuten ylinostolaitteet, tukkitiet ja siirtoradat (muun muassa Kuusamo, Lappeenranta, Mäntyharju, Vääksy).+**Uittokanavia** rakennettiin oikaisemaan joen voimakkaita mutkia tai ohittamaan koskipaikkoja. Harvinaisia uittorakenteita ovat uittotunnelit (Tampere, Kouvola) ja maakannasten ylittämiseksi tehdyt siirtolaitokset, kuten ylinostolaitteet, tukkitiet ja siirtoradat (muun muassa Kuusamo, Lappeenranta, Mäntyharju, Vääksy).
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
wiki/uittolaite.1744041249.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)