wiki:uuni
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:uuni [2017/05/08 10:49] – helena | wiki:uuni [2020/10/19 15:01] (nykyinen) – [Historia ja käyttö] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Viimeistään rautakauden lopulta lähtien tulisijoina on käytetty erilaisia uuneja. Uuneissa palokohdan ympärille tehdään umpinainen rakenne, joka muodostaa tulipesän. Kun tulipesässä poltetaan puuta, lämpö varautuu uunin seinä- ja kattorakenteisiin((Mikkanen 2015: 11; Seppänen 2012: 705–707; Tevali 2010: 67–85; Kykyri 2003: 112)). Uunit yleistyvät nopeasti ja jo keskiajalla | + | Viimeistään rautakauden lopulta lähtien tulisijoina on käytetty erilaisia uuneja. Uuneissa palokohdan ympärille tehdään umpinainen rakenne, joka muodostaa tulipesän. Kun tulipesässä poltetaan puuta, lämpö varautuu uunin seinä- ja kattorakenteisiin((Mikkanen 2015: 11; Seppänen 2012: 705–707; Tevali 2010: 67–85; Kykyri 2003: 112)). Uunit yleistyvät nopeasti ja jo keskiajalla |
| - | Uunit voidaan jakaa kattorakenteidensa perusteella avolakisiin [[wiki: | + | Uunit voidaan jakaa kattorakenteidensa perusteella avolakisiin [[wiki: |
| - | Maastossa helpoimmin havaittava uunirakenne on todennäköisesti | + | Maastossa helpoimmin havaittava uunirakenne on perustuksen päälle nostettu muurattu uuni, joka voi erottua maastossa matalana kumpareena. Kumpareet ovat halkaisijaltaan yleensä useita metrejä ja niistä voi erottua hiiltä, palaneita tai hiiltyneitä kiviä, ja tiiltä sekä tiilimäiseksi palaneita savipaloja ja kalkkilaastia, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| **Savikupoliuuni** | **Savikupoliuuni** | ||
| - | Savikupoliuuneja on käytetty tulisijoina viimeistään myöhäiseltä rautakaudelta lähtien. Suomessa kaivetut savikupoliuunit ovat olleet hirsirakennuksissa, | + | Savikupoliuuneja on käytetty tulisijoina viimeistään myöhäiseltä rautakaudelta lähtien. Suomessa kaivetut savikupoliuunit ovat olleet hirsirakennuksissa, |
| **Umpilakinen uuni** | **Umpilakinen uuni** | ||
| - | Muuraustaito | + | Muuraustaito |
| - | Länsi- ja Etelä-Suomessa umpilakisia kiviuuneja | + | Länsi- ja Etelä-Suomessa |
| Savukanavat ovat yleistyneet asuinrakennuksissa Turussa 1400–1500-luvulla. Ensimmäinen savukanavallinen uuni on ollut takkauuni, joka oli savukanavallisen takan ja leivinuunin yhdistelmä. Uuneissa on ollut savupiippu, joka on johtanut savun ainakin ullakolle saakka. Takassa on voitu tehdä ruokaa padassa keittämällä ja leivinuuni on toiminut leivontauunina. Takkauunista on syntynyt Suomeen erilaisia alueellisia muotoja.((Seppänen 2012: 179–181, 724; Vuorela 1975: 320)) | Savukanavat ovat yleistyneet asuinrakennuksissa Turussa 1400–1500-luvulla. Ensimmäinen savukanavallinen uuni on ollut takkauuni, joka oli savukanavallisen takan ja leivinuunin yhdistelmä. Uuneissa on ollut savupiippu, joka on johtanut savun ainakin ullakolle saakka. Takassa on voitu tehdä ruokaa padassa keittämällä ja leivinuuni on toiminut leivontauunina. Takkauunista on syntynyt Suomeen erilaisia alueellisia muotoja.((Seppänen 2012: 179–181, 724; Vuorela 1975: 320)) | ||
| **Lämmitysuunit** | **Lämmitysuunit** | ||
| - | Keskiajalla Suomessa on savuttomina lämmitysjärjestelminä | + | Keskiajalla Suomessa on savuttomina lämmitysjärjestelminä |
| - | Varhaisimmat kaakeliuunit ovat todennäköisesti olleet käytössä Turussa 1400-luvun alussa. Kaakeli-uunin käyttöönotto liittyy useampihuoneisten asuntojen käyttöönottoon ja ne voidaan yhdistää | + | Varhaisimmat kaakeliuunit ovat todennäköisesti olleet käytössä Turussa 1400-luvun alussa. Kaakeli-uunin käyttöönotto liittyy useampihuoneisten asuntojen käyttöönottoon ja ne voidaan yhdistää |
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) uunit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | + | Uunit liittyvät kylänpaikkoihin, |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Knuutinen, | **Knuutinen, | ||
| **Korkeakoski-Väisänen, | **Korkeakoski-Väisänen, | ||
| - | **Kykyri, Marita** 2003. Puurakentaminen Turun kaupungissa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//: | + | **Kykyri, Marita** 2003. Puurakentaminen Turun kaupungissa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//: |
| **Majantie, Kirsi** 2010. //Muotia, mukavuutta ja mielipiteitä. Kaakeliuuni yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVII. Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku. | **Majantie, Kirsi** 2010. //Muotia, mukavuutta ja mielipiteitä. Kaakeliuuni yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVII. Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku. | ||
| **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet - Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine. | **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet - Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine. | ||
| Rivi 58: | Rivi 57: | ||
| **Rosendahl, | **Rosendahl, | ||
| **Salonen, Anna-Maria & Haggrén, Georg** 2016. A Manor House of the Nobility? Building 23. Julkaisussa | **Salonen, Anna-Maria & Haggrén, Georg** 2016. A Manor House of the Nobility? Building 23. Julkaisussa | ||
| - | **Seppänen, | + | **Seppänen, |
| **Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.): //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla.// | **Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.): //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla.// | ||
| - | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen | + | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen |
| **Vuorela, Toivo** 1975. // | **Vuorela, Toivo** 1975. // | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | + | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // |
| **Väisänen, | **Väisänen, | ||
wiki/uuni.1494229765.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
