wiki:uuni
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:uuni [2017/05/08 11:13] – helena | wiki:uuni [2020/10/19 15:01] (nykyinen) – [Historia ja käyttö] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Viimeistään rautakauden lopulta lähtien tulisijoina on käytetty erilaisia uuneja. Uuneissa palokohdan ympärille tehdään umpinainen rakenne, joka muodostaa tulipesän. Kun tulipesässä poltetaan puuta, lämpö varautuu uunin seinä- ja kattorakenteisiin((Mikkanen 2015: 11; Seppänen 2012: 705–707; Tevali 2010: 67–85; Kykyri 2003: 112)). Uunit yleistyvät nopeasti ja jo keskiajalla | + | Viimeistään rautakauden lopulta lähtien tulisijoina on käytetty erilaisia uuneja. Uuneissa palokohdan ympärille tehdään umpinainen rakenne, joka muodostaa tulipesän. Kun tulipesässä poltetaan puuta, lämpö varautuu uunin seinä- ja kattorakenteisiin((Mikkanen 2015: 11; Seppänen 2012: 705–707; Tevali 2010: 67–85; Kykyri 2003: 112)). Uunit yleistyvät nopeasti ja jo keskiajalla |
| - | Uunit voidaan jakaa kattorakenteidensa perusteella avolakisiin [[wiki: | + | Uunit voidaan jakaa kattorakenteidensa perusteella avolakisiin [[wiki: |
| - | Maastossa helpoimmin havaittava uunirakenne on todennäköisesti | + | Maastossa helpoimmin havaittava uunirakenne on perustuksen päälle nostettu muurattu uuni, joka voi erottua maastossa matalana kumpareena. Kumpareet ovat halkaisijaltaan yleensä useita metrejä ja niistä voi erottua hiiltä, palaneita tai hiiltyneitä kiviä, ja tiiltä sekä tiilimäiseksi palaneita savipaloja ja kalkkilaastia, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| **Savikupoliuuni** | **Savikupoliuuni** | ||
| - | Savikupoliuuneja on käytetty tulisijoina viimeistään myöhäiseltä rautakaudelta lähtien. Suomessa kaivetut savikupoliuunit ovat olleet hirsirakennuksissa, | + | Savikupoliuuneja on käytetty tulisijoina viimeistään myöhäiseltä rautakaudelta lähtien. Suomessa kaivetut savikupoliuunit ovat olleet hirsirakennuksissa, |
| **Umpilakinen uuni** | **Umpilakinen uuni** | ||
| Muuraustaito levisi Suomeen keskiajan alun aikana ja muuratut uunit alkoivat yleistyä kotitalouksissa. Laeltaan umpinainen uuni varaa lämpöä uunin tulipesään ja se on mahdollistanut leipomisen ja ruoan hauduttamisen uunissa. Suomessa umpilakisista uuneista on ollut käytössä erilaisia variaatioita eri puolella Suomea. Itä-Suomessa uunityyppi on kuulunut asuinrakennuksiin, | Muuraustaito levisi Suomeen keskiajan alun aikana ja muuratut uunit alkoivat yleistyä kotitalouksissa. Laeltaan umpinainen uuni varaa lämpöä uunin tulipesään ja se on mahdollistanut leipomisen ja ruoan hauduttamisen uunissa. Suomessa umpilakisista uuneista on ollut käytössä erilaisia variaatioita eri puolella Suomea. Itä-Suomessa uunityyppi on kuulunut asuinrakennuksiin, | ||
| - | Länsi- ja Etelä-Suomessa on tutkittu useita umpilakisia kiviuuneja viime vuosikymmeninä. Kaivetuissa uuneissa on yleensä massiivinen, | + | Länsi- ja Etelä-Suomessa on tutkittu useita umpilakisia kiviuuneja viime vuosikymmeninä. Kaivetuissa uuneissa on yleensä massiivinen, |
| Savukanavat ovat yleistyneet asuinrakennuksissa Turussa 1400–1500-luvulla. Ensimmäinen savukanavallinen uuni on ollut takkauuni, joka oli savukanavallisen takan ja leivinuunin yhdistelmä. Uuneissa on ollut savupiippu, joka on johtanut savun ainakin ullakolle saakka. Takassa on voitu tehdä ruokaa padassa keittämällä ja leivinuuni on toiminut leivontauunina. Takkauunista on syntynyt Suomeen erilaisia alueellisia muotoja.((Seppänen 2012: 179–181, 724; Vuorela 1975: 320)) | Savukanavat ovat yleistyneet asuinrakennuksissa Turussa 1400–1500-luvulla. Ensimmäinen savukanavallinen uuni on ollut takkauuni, joka oli savukanavallisen takan ja leivinuunin yhdistelmä. Uuneissa on ollut savupiippu, joka on johtanut savun ainakin ullakolle saakka. Takassa on voitu tehdä ruokaa padassa keittämällä ja leivinuuni on toiminut leivontauunina. Takkauunista on syntynyt Suomeen erilaisia alueellisia muotoja.((Seppänen 2012: 179–181, 724; Vuorela 1975: 320)) | ||
| **Lämmitysuunit** | **Lämmitysuunit** | ||
| - | Keskiajalla Suomessa on savuttomina lämmitysjärjestelminä ollut käytössä savuhormillinen takka, hypokausti ja kaakeliuuni. Keskiajalla hypokaustilämmitys oli rakennettu niin, että varsinainen uuni on rakennettu esimerkiksi rakennuksen kellarikerrokseen ja lämpö on vapautunut lämmitettävään huoneeseen lattiassa olevien reikien kautta. Myöhemmin lämmin ilma on kulkenut rakennuksen sisäisissä ja huoneen alisissa lämmityskanavissa. Hypokausteja on käytetty keskiajalla | + | Keskiajalla Suomessa on savuttomina lämmitysjärjestelminä ollut käytössä savuhormillinen takka, hypokausti ja kaakeliuuni. Keskiajalla hypokaustilämmitys oli rakennettu niin, että varsinainen uuni on rakennettu esimerkiksi rakennuksen kellarikerrokseen ja lämpö on vapautunut lämmitettävään huoneeseen lattiassa olevien reikien kautta. Myöhemmin lämmin ilma on kulkenut rakennuksen sisäisissä ja huoneen alisissa lämmityskanavissa. Hypokausteja on käytetty keskiajalla |
| - | Varhaisimmat kaakeliuunit ovat todennäköisesti olleet käytössä Turussa 1400-luvun alussa. Kaakeli-uunin käyttöönotto liittyy useampihuoneisten asuntojen käyttöönottoon ja ne voidaan yhdistää ensimmäisten kivitalojen rakentamiseen Turun kaupungissa ja [[wiki: | + | Varhaisimmat kaakeliuunit ovat todennäköisesti olleet käytössä Turussa 1400-luvun alussa. Kaakeli-uunin käyttöönotto liittyy useampihuoneisten asuntojen käyttöönottoon ja ne voidaan yhdistää ensimmäisten kivitalojen rakentamiseen Turun kaupungissa ja [[wiki:keskiaikainen-linna|linnojen]] ja [[wiki: |
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) uunit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | + | Uunit liittyvät kylänpaikkoihin, |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 62: | Rivi 61: | ||
| **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, | ||
| **Vuorela, Toivo** 1975. // | **Vuorela, Toivo** 1975. // | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | + | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // |
| **Väisänen, | **Väisänen, | ||
wiki/uuni.1494231207.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
