Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hautakumpu

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:hautakumpu [2016/01/08 09:52]
Sari Mäntylä-Asplund luotu
wiki:hautakumpu [2017/04/11 12:49]
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 1: Rivi 1:
  
-{{tag>​wiki:​luokka:​hautaaminen}}+{{tag>​wiki:​luokka:​hautaaminen ​wiki:​luokka:​esihistorialliset_haudat}}
  
 ====== Hautakumpu ====== ====== Hautakumpu ======
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Tähän teksti. ​+[Esihistoriallinen] Maa- tai maa- ja kivimuodostelma,​ johon vainaja on haudattu ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Tähän teksti.+Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista rakennettuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla [[wiki:​hautaröykkiö|hautaröykkiöiden]] tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla;​ ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.((Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33)). Kummuissa on sekä [[wiki:​polttohauta|poltto-]] että [[wiki:​ruumishauta|ruumishautoja]].
  
-===== Historia ​ja käyttö =====+Manner-Suomessa,​ Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ​ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208)) Untamalan-tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta.
  
-Tähän teksti.+Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta,​ jos maa-aineista on paljon ja pinta on turpeen peitossa((Maaranen 2000: 186))Kumpu-sanaa käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983)) 
 + 
 + 
 +===== Historia ja käyttö =====
  
 +Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta. Lähimmät vastineet sekä Ahvenanmaan että Untamalan-tyypin kummuille löytyvät Keski-Ruotsista((Kivikoski 1966: 54–56; 1969: 31; Salo 1984: 208)). Untamalan-tyypin kumpuja on Laitilassa Untamalan Myllymäellä,​ Kansakoulunmäellä ja Palttilassa.
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Tähän teksti.+Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat lähinnä (vanhempaan) roomalaisaikaan,​ mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan saakka. Ahvenanmaan kummut ovat nuorempia((Kivikoski 1969: 27; Kivikoski 1980; Sipilä & Mäntylä 2005: 70–72)).
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Tähän teksti.+Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi (Laitila)
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Tähän teksti.+Esihistorialliset kummut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-Tähän teksti.+**Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. 
 +**Kivikoski,​ Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. Julkaisussa //Laitilan historia //I: 3–69. Vammala. 
 +**Kivikoski,​ Ella** 1980. //​Långängsbacken:​ ett gravfält från yngre järnåldern på Åland//. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 80. 
 +**Luoto, Jukka & Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5–33. 
 +**Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //​Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//:​ 185–191. Museovirasto. 
 +**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa //Suomen historia// 1: 98–249. Espoo. 
 +**Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa:​ kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. Julkaisussa //​Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65–77. 
 +**Tallgren, A. M.** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //​Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia//​ 35(15): 1–9. 
 +**Wessman, Anna** 2010.  //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150)//​. Iskos 18. Helsinki.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-Tähän teksti.+**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200//:​ 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm. 
 +**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. Julkaisussa //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//:​ 50–51. Museovirasto.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/hautakumpu.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 15:10 / Helena Ranta