Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:hautakumpu [2016/01/08 09:56] Sari Mäntylä-Asplund [Määritelmä] |
wiki:hautakumpu [2017/04/11 12:49] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
- | {{tag>wiki:luokka:hautaaminen}} | + | {{tag>wiki:luokka:hautaaminen wiki:luokka:esihistorialliset_haudat}} |
====== Hautakumpu ====== | ====== Hautakumpu ====== | ||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | [Esihistoriallinen] Maasta tai maasta ja kivistä muodostettu kumpu, jonka sisään vainaja on haudattu((Tieteen termipankki 7.1.2016: Arkeologia:hautakumpu, http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:hautakumpu.)). | + | [Esihistoriallinen] Maa- tai maa- ja kivimuodostelma, johon vainaja on haudattu |
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista kasattuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla hautaröykkiöiden tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla; ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4-7 metrin suuruisia.((Kivikoski 1966: 54-56; Wessman 2010: 32-33)) | + | Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista rakennettuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla [[wiki:hautaröykkiö|hautaröykkiöiden]] tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla; ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.((Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33)). Kummuissa on sekä [[wiki:polttohauta|poltto-]] että [[wiki:ruumishauta|ruumishautoja]]. |
- | Manner-Suomessa, Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto. Kyseessä ovat nk. Untamalan-tyypin kummut. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25-27; Salo 1984: 207-208)) Edellä olevasta kumpujen yleismääritelmästä poiketen ko. kummut eivät ole välttämättä selvästi erotettavissa ympäröivästä maisemasta. | + | Manner-Suomessa, Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208)) Untamalan-tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta. |
- | Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta, jos maansekaisuus on voimakasta ja pinta on turvettunut((Maaranen 2000:186)). Rajan vetäminen voi olla vaikeata ja sanaa kumpu käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983)) | + | Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta, jos maa-aineista on paljon ja pinta on turpeen peitossa((Maaranen 2000: 186)). Kumpu-sanaa käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983)) |
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta ja vastineita niille on erityisesti Keski-Ruotsissa((Kivikoski 1966: 54-56)). Untamalan-tyypin kumpujen lähimmät vastineet löytyvät nekin Ruotsista, siellä Gotlannista ja Uplannista((Kivikoski 1969: 31; Salo 1984: 208)). Untamalan-tyypin kumpuja esiintyy Laitilassa Untamalan Myllymäellä, Kansakoulunmäellä ja Palttilassa. | + | Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta. Lähimmät vastineet sekä Ahvenanmaan että Untamalan-tyypin kummuille löytyvät Keski-Ruotsista((Kivikoski 1966: 54–56; 1969: 31; Salo 1984: 208)). Untamalan-tyypin kumpuja on Laitilassa Untamalan Myllymäellä, Kansakoulunmäellä ja Palttilassa. |
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
- | Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat pääsääntöisesti (vanhempaan) roomalaisaikaan, mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan((Kivikoski 1969: 27; Sipilä & Mäntylä 2005: 70-72)). | + | Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat lähinnä (vanhempaan) roomalaisaikaan, mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan saakka. Ahvenanmaan kummut ovat nuorempia((Kivikoski 1969: 27; Kivikoski 1980; Sipilä & Mäntylä 2005: 70–72)). |
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Esihistorialliset hautakummut ovat muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | + | Esihistorialliset kummut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. | **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. | ||
- | **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. //Laitilan historia //I. Vammala: 3-69. | + | **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. Julkaisussa //Laitilan historia //I: 3–69. Vammala. |
- | **Luoto, Jukka, Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5-33. | + | **Kivikoski, Ella** 1980. //Långängsbacken: ett gravfält från yngre järnåldern på Åland//. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 80. |
- | **Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//. Museovirasto: 185-191. | + | **Luoto, Jukka & Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5–33. |
- | **Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia//1. Espoo: 98-249. | + | **Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 185–191. Museovirasto. |
- | **Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. //Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65-77. | + | **Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa //Suomen historia// 1: 98–249. Espoo. |
- | **Tallgren, A. M. ** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia// 35(15): 1-9. | + | **Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. Julkaisussa //Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65–77. |
- | **Wessman, Anna** 2010. //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550-1150)//. Iskos 17. Helsinki. | + | **Tallgren, A. M.** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia// 35(15): 1–9. |
+ | **Wessman, Anna** 2010. //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150)//. Iskos 18. Helsinki. | ||
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
- | **Hiekkanen, Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.), //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800-1200//. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271-379. | + | **Hiekkanen, Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200//: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm. |
- | **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//. Museovirasto: 50-51. | + | **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. Julkaisussa //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//: 50–51. Museovirasto. |
===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ |