Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:hautakumpu [2016/01/08 09:52] Sari Mäntylä-Asplund luotu |
wiki:hautakumpu [2019/02/05 15:10] (nykyinen) Helena Ranta [Määritelmä] |
||
---|---|---|---|
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
- | {{tag>wiki:luokka:hautaaminen}} | + | {{tag>wiki:luokka:hautaaminen wiki:luokka:esihistorialliset_haudat}} |
====== Hautakumpu ====== | ====== Hautakumpu ====== | ||
+ | {{:wiki:kumpu_untamala.jpg?450|}} | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Tähän teksti. | + | Pääasiassa maasta kasattu hautarakenne, joka erottuu selvästi ympäröivästä maastosta |
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Tähän teksti. | + | Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista rakennettuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla [[wiki:hautaröykkiö|hautaröykkiöiden]] tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla; ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.((Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33)). Kummuissa on sekä [[wiki:polttohauta|poltto-]] että [[wiki:ruumishauta|ruumishautoja]]. |
- | ===== Historia ja käyttö ===== | + | Manner-Suomessa, Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208)) Untamalan-tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta. |
- | Tähän teksti. | + | Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta, jos maa-aineista on paljon ja pinta on turpeen peitossa((Maaranen 2000: 186)). Kumpu-sanaa käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983)) |
+ | |||
+ | |||
+ | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
+ | Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta. Lähimmät vastineet sekä Ahvenanmaan että Untamalan-tyypin kummuille löytyvät Keski-Ruotsista((Kivikoski 1966: 54–56; 1969: 31; Salo 1984: 208)). Untamalan-tyypin kumpuja on Laitilassa Untamalan Myllymäellä, Kansakoulunmäellä ja Palttilassa. | ||
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
- | Tähän teksti. | + | Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat lähinnä (vanhempaan) roomalaisaikaan, mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan saakka. Ahvenanmaan kummut ovat nuorempia((Kivikoski 1969: 27; Kivikoski 1980; Sipilä & Mäntylä 2005: 70–72)). |
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
- | Tähän teksti. | + | Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi (Laitila) |
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Tähän teksti. | + | Esihistorialliset kummut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
- | Tähän teksti. | + | **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. |
+ | **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. Julkaisussa //Laitilan historia //I: 3–69. Vammala. | ||
+ | **Kivikoski, Ella** 1980. //Långängsbacken: ett gravfält från yngre järnåldern på Åland//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 80. | ||
+ | **Luoto, Jukka & Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5–33. | ||
+ | **Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 185–191. Museovirasto. | ||
+ | **Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa //Suomen historia// 1: 98–249. Espoo. | ||
+ | **Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. Julkaisussa //Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65–77. | ||
+ | **Tallgren, A. M.** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia// 35(15): 1–9. | ||
+ | **Wessman, Anna** 2010. //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150)//. Iskos 18. Helsinki. | ||
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
- | Tähän teksti. | + | **Hiekkanen, Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200//: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm. |
+ | **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. Julkaisussa //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//: 50–51. Museovirasto. | ||
===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ |