Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:hautasaari [2016/12/19 13:18]
Helena Ranta
+++ wiki:hautasaari [2017/04/02 15:37]
Helena Ranta [Suojelustatus]
@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 {{:wiki:hautasaari_ranua_välttämönselkä.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
-Saari, jota on käytetty väliaikaisena tai pysyvänä hautausmaana ja joka on varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella.
+Saari, jota on käytetty väliaikaisena tai pysyvänä hautausmaana ja joka on varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella
 ===== Kuvaus =====
-{{ :wiki:hautasaari_suomussalmi_pesiönjärvi_kirkkosaari.jpg?150|}}Hautasaaret ovat yleensä pieniä saaria, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä rantaa ja silloista asutusta. Saaria on käytetty historiallisena aikana väliaikaisina hautausmaina, joihin haudattiin kesällä, kelirikkoaikana tai levottomana ajankohtana kuolleet odottamaan kuljetusta kirkkomaalle joko reellä tai veneellä. Joitakin saaria on käytetty lopullisina, seurakunnan omistamina hautapaikkoina. Myös väliaikaisissa hautasaarissa, osa vainajista on jätetty siirtämättä kirkkomaahan. Osa hautasaarista liittyy mahdollisesti eränkäyntiin. Myös uskomuksilla vedestä kalman loitolla pitävänä elementtinä, on ollut kohteiden valinnassa tärkeä merkitys. Tietoja hautasaarista ja niihin haudatuista löytyy mm. kihlakuntainventoinneista, seurakuntien haudattujen luetteloista ja vanhoista kartoista. Hautasaariin voi liittyä myös hautauskäyttöön liittyvä paikannimi sekä perimätietoa.((Ruohonen 2002; 2005; Niukkanen 2009: 72–73; Ruohonen 2010; 2011: 14–17)) Hautasaaria on jonkin verran tunnistettu ja tutkittu myös arkeologisesti((Ruohonen 2002; 2010; 2011)).
+{{ :wiki:hautasaari_suomussalmi_pesiönjärvi_kirkkosaari.jpg?150|}}Hautasaaret ovat yleensä pieniä saaria, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä rantaa ja silloista asutusta. Saaria on käytetty historiallisena aikana väliaikaisina hautausmaina, joihin haudattiin kesällä, kelirikkoaikana tai levottomana ajankohtana kuolleet odottamaan kuljetusta kirkkomaalle joko reellä tai veneellä. Joitakin saaria on käytetty lopullisina, seurakunnan omistamina hautapaikkoina. Myös väliaikaisissa hautasaarissa osa vainajista on jätetty siirtämättä kirkkomaahan. Osa hautasaarista liittyy mahdollisesti eränkäyntiin. Paikan valintaan on vaikuttanut myös uskomus, jonka mukaan vesi pitää kalman loitolla. Tietoja hautasaarista ja niihin haudatuista löytyy mm. kihlakuntainventoinneista, seurakuntien haudattujen luetteloista ja vanhoista kartoista. Hautasaariin voi liittyä myös hautauskäyttöön liittyvä paikannimi sekä perimätietoa.((Ruohonen 2002; 2005; Niukkanen 2009: 72–73; Ruohonen 2010; 2011: 14–17)) Hautasaaria on jonkin verran tunnistettu ja tutkittu myös arkeologisesti((Ruohonen 2002; 2010; 2011)).
-{{ :wiki:hautasaari_suomussalmi_vanha_kirkkosaari.jpg?200|}}Haudat erottuvat useassa tapauksessa maan pinnalle soikeina painanteina/kuopanteina ja haudat on pääasiassa tehty hiekka- tai moreenimaahan. Painanteita voi olla muutamasta aina lähelle sataa. Tyypillisimmillään hautapainanteiden pituus on 2–2,5 metriä ja leveys 60–80 senttimetriä. Syvyys voi vaihdella lähes maantasaisesta aina puoleen metriin. Siihen vaikuttaa myös se, onko hauta avattu vai koskematon: syviä, reunoiltaan jyrkkiä painanteita on syytä epäillä myöhemmin avatuiksi. Kajoaminen on voitu tehdä pian hautaamisen jälkeen, mutta monessa tapauksessa kaivaminen on tehty myöhemmin. Hautaa voi ympäröidä matala reunavalli, joka on syntynyt hautaa auki kaivettaessa. Hautoihin voi liittyä myös kivirakenteita. Hautojen suunta voi vaihdella topografian mukaan, mutta haudoissa on voitu myös tavoitella itä-länsisuuntaa.((Ruohonen 2002, 36–38; Niukkanen 2009: 72; Ruohonen 2010: 9–14, 16–17; 2011: 19–20)).
+{{:wiki:hautasaari_suomussalmi_vanha_kirkkosaari.jpg?250 |}}Haudat erottuvat useassa tapauksessa maan pinnalle soikeina painanteina/kuopanteina ja haudat on pääasiassa tehty hiekka- tai moreenimaahan. Painanteita voi olla muutamasta aina lähelle sataa. Tyypillisimmillään hautapainanteiden pituus on 2–2,5 metriä ja leveys 60–80 senttimetriä. Syvyys voi vaihdella lähes maantasaisesta aina puoleen metriin. Siihen vaikuttaa myös se, onko hauta avattu vai koskematon: syviä, reunoiltaan jyrkkiä painanteita on syytä epäillä myöhemmin avatuiksi. Kajoaminen on voitu tehdä pian hautaamisen jälkeen, mutta monessa tapauksessa kaivaminen on tehty myöhemmin. Hautaa voi ympäröidä matala reunavalli, joka on syntynyt hautaa auki kaivettaessa. Hautoihin voi liittyä myös kivirakenteita. Hautojen suunta voi vaihdella topografian mukaan, mutta haudoissa on voitu myös tavoitella itä-länsisuuntaa.((Ruohonen 2002, 36–38; Niukkanen 2009: 72; Ruohonen 2010: 9–14, 16–17; 2011: 19–20)).
-Hautakuopan rajat tulevat esille syvemmälle kaivettaessa ja hauta erottuu yleensä ympäröivää maata tummempana maana ([[wiki:ruumishauta|ks. ruumishauta]]). Vainajat haudattiin arkuissa tai käärittiin esimerkiksi tuoheen. Koska kaikkia hautasaariin haudattuja ei siirretty kirkkomaahan, voi kuopista löytyä vainajien luita ja arkunjäännöksiä.((Ruohonen 2002: 36–38; Niukkanen 2009: 72))
+Hautakuopan rajat tulevat esille syvemmälle kaivettaessa ja hauta erottuu yleensä ympäröivää maata tummempana maana ([[wiki:ruumishauta|ks. ruumishauta]]). Vainajat haudattiin arkuissa tai käärittiin esimerkiksi tuoheen. Koska kaikkia hautasaariin haudattuja ei siirretty kirkkomaahan, kuopista voi löytyä vainajien luita ja arkunjäännöksiä.((Ruohonen 2002: 36–38; Niukkanen 2009: 72))
 ===== Historia ja käyttö =====
@@ Rivi 28: / Rivi 28: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Hautasaaret ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suojelun piiriin kuuluvat myös ns. välihautausmaat, koska kaikkia vainajia ei ole välttämättä siirretty varsinaiseen kirkkomaahan. Mikäli hautausmaasta tunnetaan vain perimätietoa eikä hautojen olemassaoloa ole vielä todennettu kaivauksin, voidaan kohde luokitella tarinapaikaksi.((Niukkanen 2009: 73))
+Hautasaaret ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suojelun piiriin kuuluvat myös ns. välihautausmaat, koska kaikkia vainajia ei ole välttämättä siirretty varsinaiseen kirkkomaahan. Mikäli hautausmaasta tunnetaan vain perimätietoa eikä hautojen olemassaoloa ole vielä todennettu kaivauksin, voidaan kohde luokitella tarinapaikaksi. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 73.
 ===== Lähteet =====
@@ Rivi 40: / Rivi 40: @@
 ===== Muu kirjallisuus =====
-**Laitinen, Erkki (toim.)** 2001. Ruumis- ja Kalmasaaret. Etäällä kirkkomaasta. //Hankasalmen Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja// 3. Hankasalmi.
+**Laitinen, Erkki** (toim.) 2001. Ruumis- ja Kalmasaaret. Etäällä kirkkomaasta. //Hankasalmen Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja// 3. Hankasalmi.
 **Ruohonen, Juha** 2006. Ruumis-, Kalma- ja Kuoliosaaret. Nimiä, tarinoita ja kaivaushavaintoja. //Hiisi// 2/2006: 3–6.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut