Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:jatulintarha [2017/02/24 17:30]
Pirjo Uino [Historia ja käyttö]
+++ wiki:jatulintarha [2017/05/03 15:15]
Helena Ranta [Lähteet]
@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 ===== Määritelmä =====
-Riveittäin asetetuista kivistä rakennettu sokkelolatomus.
+Riveittäin asetetuista kivistä rakennettu sokkelolatomus
@@ Rivi 38: / Rivi 38: @@
 -luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys ´jungfrudans` viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.((Purhonen 2001: 128.))
-Jatulintarhat sijaitsevat siellä, missä kylien tilusten ja pitäjien rajat ovat vaikeasti määriteltävissä tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä, siis alueilla, joiden omistuksesta käytiin jatkuvia kiistoja ja joissa ihmisten elantonsa hankkiessaan oli pakko liikkua kaukana kotoa. Jatulintarhat taas puuttuvat sieltä, missä asutus on tiheää, peltoviljelys vakiintunut ja omistusoikeuden rajat tarkkaan selvillä. Sen perusteella Pietiläinen((Pietiläinen 1999b: 15.)) on esittänyt tulkinnan, että jatulintarhojen tarkoituksena on ollut vahvistaa omistusoikeutta alueeseen rituaalisin keinoin. Ruotsissa sisämaan jatulintarhojen on tulkittu liittyvän alueisiin, jotka ovat olleet uskonnollisia ja sosiaalisia keskuksia((Kraft 1977: 67.)). Jatulintarha on siis ollut eräänlainen rajamerkki.
+Jatulintarhat sijaitsevat siellä, missä kylien tilusten ja pitäjien rajat ovat vaikeasti määriteltävissä tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä, siis alueilla, joiden omistuksesta käytiin jatkuvia kiistoja ja joissa ihmisten elantonsa hankkiessaan oli pakko liikkua kaukana kotoa. Jatulintarhat taas puuttuvat sieltä, missä asutus on tiheää, peltoviljelys vakiintunut ja omistusoikeuden rajat tarkkaan selvillä. Sen perusteella on esitetty tulkinta((Pietiläinen 1999b: 15.)), jonka mukaan jatulintarhojen tarkoituksena on ollut vahvistaa omistusoikeutta alueeseen rituaalisin keinoin. Ruotsissa sisämaan jatulintarhojen on tulkittu liittyvän alueisiin, jotka ovat olleet uskonnollisia ja sosiaalisia keskuksia((Kraft 1977: 67.)). Jatulintarha olisi siis ollut eräänlainen rajamerkki.
-Kivilabyrinttien on myös tulkittu liittyvän aurinkoriitteihin((Ridderstad 2013: 19; 22)).
+Kivilabyrinttien on myös tulkittu liittyvän aurinkoriitteihin((Ridderstad 2013: 19, 22)).
 ===== Ajoitus =====
 Jatulintarhojen spiraalikuviot on tunnettu tuhansia vuosia((Kraft 1985: 10.)). 1800-luvulla J. R. Aspelin((Aspelin 1877: 162.)) piti pronssikautta jatulintarhojen syntyajakohtana, koska aikakauden esineistön spiraali- ja viivakoristelu muistuttaa jatulintarhojen kuvioita. Kuvio on tuttu myös joidenkin Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksista((esim. Pernajan, Sipoon, Korppoon, Turun Maarian ja Nauvo kirkoista; Stigell 1974: 88.)).
@@ Rivi 57: / Rivi 55: @@
 ===== Levintä =====
+{{ :wiki:jatulintarhat_kartta.jpg?200|}} Suomessa on noin 200 jatulintarhaa((Uino 2003: 485)). Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot runsaasta 80 kohteesta ((luettu 20.9.2016)). Tarhat sijaitsevat pääasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistä Viipuriin, mutta tarhoja tunnetaan myös sisämaan metsistä, kylien laitamilta etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15.)) Monilukuisin sisämaan jatulintarhaesiintymä, seitsemän tarhaa, sijaitsee Miehikkälässä, Virojoen vaikutuspiirissä.((Miettinen 1998: 130; 2013: 78.))
-{{ :wiki:jatulintarhat_kartta.jpg?200|}} Suomessa on noin 200 jatulintarhaa ((Uino 2003: 485)). Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot runsaasta 80 kohteesta ((luettu 20.9.2016)). Tarhat sijaitsevat pääasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistä Viipuriin, mutta tarhoja tunnetaan myös sisämaan metsistä, kylien laitamilta etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15.)) Monilukuisin sisämaan jatulintarhaesiintymä, seitsemän tarhaa, sijaitsee Miehikkälässä, Virojoen vaikutuspiirissä.((Miettinen 1998: 130; 2013: 78.))
 Suomen lisäksi jatulintarhoja on ainakin Kuolan niemimaalla, Vienanmeren alueella, Solovetskin saaristossa, Virossa, Skandinaviassa, Saksassa, Englannissa ja Islannissa.((Kivikoski 1966: 104; Historiska Nyheter 58/1995: 7; Kraft & Selirand 1990: 32; Kuratov 1972))
@@ Rivi 64: / Rivi 61: @@
 ===== Suojelustatus =====
+Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) jatulintarhat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 110.
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].
@@ Rivi 84: / Rivi 80: @@
 **Miettinen, Timo** 1992. Luumäen esihistoria. //Luumäen historia//. Jyväskylä.
 **Miettinen, Timo** 1998. //Kymenlaakson esihistoria//. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.
-**Miettinen, Timo** 2013. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. //Kymenlaakson historia// 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle (toim. Yrjö Kaukiainen): 32–82.
+**Miettinen, Timo** 2013. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. Julkaisussa Kaukiainen, Yrjö (toim.):// Kymenlaakson historia// 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle: 32–82.
 **Niemi, Tapani** 2000. Merkilliset jatulintarhat. //Tiede 2000// 6/2000. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/merkilliset_jatulintarhat
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museovirasto, Rakennushistorian osasto.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
-**Pietiläinen, Petteri** 1999a. //Etelä-Karjalan jatulintarhat. Rituaalit, spatiaalisuus ja sosiaalinen organisaatio//. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, arkeologia
+**Pietiläinen, Petteri** 1999a. //Etelä-Karjalan jatulintarhat. Rituaalit, spatiaalisuus ja sosiaalinen organisaatio//. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Arkeologia
 **Pietiläinen, Petteri** 1999b. Gis-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjalan jatulintarhoista. //Muinaistutkija// 4/1999: 2–17.
-**Pietiläinen, Petteri** 2001. Jatulintarhan määritelmästä. //Kentältä poimittua// 5. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 9: 105–108.
+**Pietiläinen, Petteri** 2001. Jatulintarhan määritelmästä. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Kentältä poimittua// 5. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 9: 105–108.
 **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//, Museovirasto.
 **Ridderstad, Marianna** 2013. Knossoksesta Ultima Thuleen - jatulintarhat aurinkoriittien paikkana. //Muinaistutkija// 2/2013: 11–23.
 **Stigell, Anna-Liisa** 1974. Kyrkans tecken och Årets gang. //Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// 77.
 **Stjernström, Bo** 1982. Dokumentation och klassificering av labyrinter. //Bottnisk kontakt// 1. Örnsköldviks museum. Skrifter nr 1.
-**Uino, Pirjo** 2003. Itäisen Suomenlahden jatulintarhat. //Viipurin läänin historia 1. Karjalan synty//: 485
+**Uino, Pirjo** 2003. Itäisen Suomenlahden jatulintarhat. Julkaisussa Saarnisto, Matti (toim.): //Viipurin läänin historia 1. Karjalan synty//. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä: 485.
-**Westerdahl, Christer** 1991. Lotsning och labyrint. //Ångermanland/Medelpad// 1990-91: 77–95.
+**Westerdahl, Christer** 1991. Lotsning och labyrint. //Ångermanland/Medelpad// 1990–91: 77–95.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut