Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:jatulintarha

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:jatulintarha [2017/03/24 16:07]
Helena Ranta
wiki:jatulintarha [2017/05/03 15:15]
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 38: Rivi 38:
 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys ´jungfrudans` viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.((Purhonen 2001: 128.)) ​ 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys ´jungfrudans` viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.((Purhonen 2001: 128.)) ​
  
-Jatulintarhat sijaitsevat siellä, missä kylien tilusten ja pitäjien rajat ovat vaikeasti määriteltävissä tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä, siis alueilla, joiden omistuksesta käytiin jatkuvia kiistoja ja joissa ihmisten elantonsa hankkiessaan oli pakko liikkua kaukana kotoa. Jatulintarhat taas puuttuvat sieltä, missä asutus on tiheää, peltoviljelys vakiintunut ja omistusoikeuden rajat tarkkaan selvillä. Sen perusteella ​Pietiläinen((Pietiläinen 1999b: 15.)) on esittänyt tulkinnanettä jatulintarhojen tarkoituksena on ollut vahvistaa omistusoikeutta alueeseen rituaalisin keinoin. Ruotsissa sisämaan jatulintarhojen on tulkittu liittyvän alueisiin, jotka ovat olleet uskonnollisia ja sosiaalisia keskuksia((Kraft 1977: 67.)). Jatulintarha olisi siis ollut eräänlainen rajamerkki. ​+Jatulintarhat sijaitsevat siellä, missä kylien tilusten ja pitäjien rajat ovat vaikeasti määriteltävissä tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä, siis alueilla, joiden omistuksesta käytiin jatkuvia kiistoja ja joissa ihmisten elantonsa hankkiessaan oli pakko liikkua kaukana kotoa. Jatulintarhat taas puuttuvat sieltä, missä asutus on tiheää, peltoviljelys vakiintunut ja omistusoikeuden rajat tarkkaan selvillä. Sen perusteella ​on esitetty tulkinta((Pietiläinen 1999b: 15.)), ​jonka mukaan ​jatulintarhojen tarkoituksena on ollut vahvistaa omistusoikeutta alueeseen rituaalisin keinoin. Ruotsissa sisämaan jatulintarhojen on tulkittu liittyvän alueisiin, jotka ovat olleet uskonnollisia ja sosiaalisia keskuksia((Kraft 1977: 67.)). Jatulintarha olisi siis ollut eräänlainen rajamerkki. ​
  
 Kivilabyrinttien on myös tulkittu liittyvän aurinkoriitteihin((Ridderstad 2013: 19, 22)).  ​ Kivilabyrinttien on myös tulkittu liittyvän aurinkoriitteihin((Ridderstad 2013: 19, 22)).  ​
Rivi 61: Rivi 61:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) jatulintarhat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, ​110]]. +Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) jatulintarhat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] ​sivu 110
  
  
Rivi 80: Rivi 80:
 **Miettinen,​ Timo** 1992. Luumäen esihistoria. //Luumäen historia//. Jyväskylä. **Miettinen,​ Timo** 1992. Luumäen esihistoria. //Luumäen historia//. Jyväskylä.
 **Miettinen,​ Timo** 1998. //​Kymenlaakson esihistoria//​. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.  **Miettinen,​ Timo** 1998. //​Kymenlaakson esihistoria//​. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26. 
-**Miettinen,​ Timo** 2013. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. //​Kymenlaakson historia// 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle ​(toim. Yrjö Kaukiainen): 32–82.+**Miettinen,​ Timo** 2013. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. ​Julkaisussa Kaukiainen, Yrjö (toim.):// Kymenlaakson historia// 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle:​ 32–82.
 **Niemi, Tapani** 2000. Merkilliset jatulintarhat. //Tiede 2000// 6/2000. http://​www.tiede.fi/​artikkeli/​jutut/​artikkelit/​merkilliset_jatulintarhat **Niemi, Tapani** 2000. Merkilliset jatulintarhat. //Tiede 2000// 6/2000. http://​www.tiede.fi/​artikkeli/​jutut/​artikkelit/​merkilliset_jatulintarhat
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ​ja suojelu//​. ​Museovirasto,​ Rakennushistorian osasto+**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ​ja suojelu//​. ​Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3
-**Pietiläinen,​ Petteri** 1999a. //​Etelä-Karjalan jatulintarhat. Rituaalit, spatiaalisuus ja sosiaalinen organisaatio//​. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, ​arkeologia ​+**Pietiläinen,​ Petteri** 1999a. //​Etelä-Karjalan jatulintarhat. Rituaalit, spatiaalisuus ja sosiaalinen organisaatio//​. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, ​Arkeologia ​
 **Pietiläinen,​ Petteri** 1999b. Gis-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjalan jatulintarhoista. //​Muinaistutkija//​ 4/1999: 2–17. **Pietiläinen,​ Petteri** 1999b. Gis-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjalan jatulintarhoista. //​Muinaistutkija//​ 4/1999: 2–17.
-**Pietiläinen,​ Petteri** 2001. Jatulintarhan määritelmästä. //​Kentältä poimittua// 5. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 9: 105–108.+**Pietiläinen,​ Petteri** 2001. Jatulintarhan määritelmästä. ​Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): ​//​Kentältä poimittua// 5. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 9: 105–108.
 **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//,​ Museovirasto. **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//,​ Museovirasto.
 **Ridderstad,​ Marianna** 2013. Knossoksesta Ultima Thuleen - jatulintarhat aurinkoriittien paikkana. //​Muinaistutkija//​ 2/2013: 11–23. **Ridderstad,​ Marianna** 2013. Knossoksesta Ultima Thuleen - jatulintarhat aurinkoriittien paikkana. //​Muinaistutkija//​ 2/2013: 11–23.
 **Stigell, Anna-Liisa** 1974. Kyrkans tecken och Årets gang. //Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja//​ 77. **Stigell, Anna-Liisa** 1974. Kyrkans tecken och Årets gang. //Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja//​ 77.
 **Stjernström,​ Bo** 1982. Dokumentation och klassificering av labyrinter. //Bottnisk kontakt// 1. Örnsköldviks museum. Skrifter nr 1. **Stjernström,​ Bo** 1982. Dokumentation och klassificering av labyrinter. //Bottnisk kontakt// 1. Örnsköldviks museum. Skrifter nr 1.
-**Uino, Pirjo** 2003. Itäisen Suomenlahden jatulintarhat. //Viipurin läänin historia 1. Karjalan synty//: 485 +**Uino, Pirjo** 2003. Itäisen Suomenlahden jatulintarhat. ​Julkaisussa Saarnisto, Matti (toim.): ​//Viipurin läänin historia 1. Karjalan synty//. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä: 485. 
-**Westerdahl,​ Christer** 1991. Lotsning och labyrint. //​Ångermanland/​Medelpad//​ 1990-91: 77–95.+**Westerdahl,​ Christer** 1991. Lotsning och labyrint. //​Ångermanland/​Medelpad//​ 199091: 77–95.
  
  
wiki/jatulintarha.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/19 10:42 / Helena Ranta