Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:kaponieeri [2017/03/31 19:09] Helena Ranta |
wiki:kaponieeri [2017/04/12 14:38] Helena Ranta [Lähteet] |
||
---|---|---|---|
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | {{ :wiki:9._kyminlinna_f1n5_kuva_mv_rho_soile_tirilä.jpg?300|}} Venäläinen esivalta toi kaponieerijärjestelmän Suomeen 1800-luvun alussa, kun tykistön kehitys mahdollisti yhä järeämpien aseiden sijoittamisen erillisiin itsenäisiin puolustusasemiin. Kaponierijärjestelmä perustui kaponieerien ja lunettien ketjuihin.((Kauppi 2011: 39; Kaskinen et. al. 2011: 45, 53)) (ks. [[artikkelit:linnoitussanastoa|linnoitussanasto: kaponieeri, lunetti]]). | + | {{ :wiki:9._kyminlinna_f1n5_kuva_mv_rho_soile_tirilä.jpg?300|}} Venäläinen esivalta toi kaponieerijärjestelmän Suomeen 1800-luvun alussa, kun tykistön kehitys mahdollisti yhä järeämpien aseiden sijoittamisen erillisiin itsenäisiin puolustusasemiin. Kaponierijärjestelmä perustui kaponieerien ja lunettien ketjuihin.((Kauppi 2011: 39; Kaskinen et. al. 2011: 45, 53)) (Ks. [[artikkelit:linnoitussanastoa|linnoitussanasto: kaponieeri, lunetti]]). |
Useita Kaakkois-Suomen linnoitteita uudistettiin 1800-luvun alussa: Esimerkiksi Kyminlinnasta purettiin vanha Suvorovin linnoitus ja tilalle rakennettiin Suomen ainoa varsinainen kaponieerilinnoitus.((Kauppi 2011: 39; Kauppi et al. 2011: 186–221)) Haminan linnoituksen pohjoinen Kirkkojärven rintama purettiin ja paikalle rakennettiin kaponieerijärjestelmän mukainen suuri tiilinen keskusbastioni ja itsenäiseen puolustukseen tarkoitetut etuvarustukset, kaponieerit ja lunetit.((Kauppi & Suhonen 2011b: 160, 170)) Kärnäkosken linnoitusta täydennettiin erillisin kaponieerein((ks. esim. Kauppi & Suhonen 2011a)). | Useita Kaakkois-Suomen linnoitteita uudistettiin 1800-luvun alussa: Esimerkiksi Kyminlinnasta purettiin vanha Suvorovin linnoitus ja tilalle rakennettiin Suomen ainoa varsinainen kaponieerilinnoitus.((Kauppi 2011: 39; Kauppi et al. 2011: 186–221)) Haminan linnoituksen pohjoinen Kirkkojärven rintama purettiin ja paikalle rakennettiin kaponieerijärjestelmän mukainen suuri tiilinen keskusbastioni ja itsenäiseen puolustukseen tarkoitetut etuvarustukset, kaponieerit ja lunetit.((Kauppi & Suhonen 2011b: 160, 170)) Kärnäkosken linnoitusta täydennettiin erillisin kaponieerein((ks. esim. Kauppi & Suhonen 2011a)). | ||
- | Linnoitusten uudistukset saatiin pääpiirteissään valmiiksi ennen Suomen sotaa 1808–1809. Sodan seurauksena Ruotsin vastainen raja siirtyi ja Kaakkois-Suomen linnoitukset tulivat sotilaallisesti tarpeettomiksi ja ne lakkautettiin. Vain Viapori säilytti aiemmin sotilaallisen tehtävänsä merilinnoituksena. Lisäksi Ahvenanmaalle rakennettiin 1830-40-luvuilla kaponieerijärjestelmään perustunut Bomarsundin linnoitus ((Kauppi 2011: 40; Löndahl 2011)). | + | Linnoitusten uudistukset saatiin pääpiirteissään valmiiksi ennen Suomen sotaa 1808–1809. Sodan seurauksena Ruotsin vastainen raja siirtyi ja Kaakkois-Suomen linnoitukset tulivat sotilaallisesti tarpeettomiksi ja ne lakkautettiin. Vain Viapori säilytti aiemmin sotilaallisen tehtävänsä merilinnoituksena. Lisäksi Ahvenanmaalle rakennettiin 1830–40-luvuilla kaponieerijärjestelmään perustunut Bomarsundin linnoitus((Kauppi 2011: 40; Löndahl 2011)). |
Krimin sota 1853–56 päätti kaponieerilinnoitusten rakentamisen Suomessa. Kaponieerijärjestelmän ajatusta hyödynnettiin kuitenkin 1900-luvulle saakka. | Krimin sota 1853–56 päätti kaponieerilinnoitusten rakentamisen Suomessa. Kaponieerijärjestelmän ajatusta hyödynnettiin kuitenkin 1900-luvulle saakka. | ||
Rivi 53: | Rivi 53: | ||
**Kauppi Ulla-Riitta & Rosén, Helena & Suhonen, V.-P. & Ihatsu, Sanna** 2011. Kotkan maa- ja merilinnoitus Kyminlinna ja Ruotsinsalmi. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 186–221. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | **Kauppi Ulla-Riitta & Rosén, Helena & Suhonen, V.-P. & Ihatsu, Sanna** 2011. Kotkan maa- ja merilinnoitus Kyminlinna ja Ruotsinsalmi. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 186–221. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | ||
**Lagerstedt, John** 2014a. //Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo//. Helsinki. | **Lagerstedt, John** 2014a. //Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo//. Helsinki. | ||
- | **Lagerstedt, John** 2014b. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto. | + | **Lagerstedt, John** 2014b. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto. Museoviraston arkistossa. |
**Laine, Sirkku** 1996. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996: 3. Helsinki. | **Laine, Sirkku** 1996. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996: 3. Helsinki. | ||
**Löndahl, Viveka** 2011. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | **Löndahl, Viveka** 2011. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. |