Käyttäjän työkalut
wiki:kartano
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kartano [2017/04/05 10:23] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
wiki:kartano [2020/03/04 08:08] Veli-Pekka Suhonen [Määritelmä] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Rälssin tai aatelin omistama suurtila ja sen alainen maa-alue | + | Kruunun, rälssin tai aatelin omistuksessa ollut suurtila |
| Säteri on rälssiin tai aateliin kuuluvan henkilön asuinkartano | Säteri on rälssiin tai aateliin kuuluvan henkilön asuinkartano | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| - | Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki:kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta, kivijalkoja, [[wiki:uuni|uuninraunioita]] ja kellareita. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. | + | Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki:kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta, kivijalkoja, [[wiki:uuni|uuninraunioita]] ja [[wiki:kellari|kellareita]]. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. |
| Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka. Kartanoiden läheisyydessä on yleensä runsaasti 1700- ja 1800-lukujen torppia. ((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009)) | Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka. Kartanoiden läheisyydessä on yleensä runsaasti 1700- ja 1800-lukujen torppia. ((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009)) | ||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
| Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä, jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle). | Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä, jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle). | ||
| - | Keskiaikaisten kartanoiden ja ns. pikkulinnojen välinen raja ei ole selvä. Monet kartanot rakennettiin samantapaisille veden suojassa oleville niemille ja saarille kuin linnat. Osa 1300-luvun lopun pikkulinnoista saattaa hyvinkin olla linnoitettuja rälssisätereitä (esim. Maskun Stenberga). Rälssiä kiellettiin Nyköpingin herrainpäivillä vuonna 1396 tehdyllä päätöksellä perustamasta linnoitettuja rakennuksia. Kun kielto kumottiin vuonna 1483, alkoi rälssi rakennuttaa kartanolinnoiksi kutsuttuja kivisiä päärakennuksia (sv. enkelhus borg). Suomesta tunnetaan parikymmentä keskiajan ja uuden ajan taitteen kartanolinnaa. Niistä pääosa sijaitsee Varsinais-Suomessa (esim. Paraisten Kuitia) ja läntiselle Uudellamaalla (esim. Raaseporin Grabbacka). | + | Keskiaikaisten kartanoiden ja ns. pikkulinnojen välinen raja ei ole selvä. Monet kartanot rakennettiin samantapaisille veden suojassa oleville niemille ja saarille kuin linnat. Osa 1300-luvun lopun pikkulinnoista saattaa hyvinkin olla linnoitettuja rälssisätereitä (esim. Maskun Stenberga). Rälssiä kiellettiin Nyköpingin herrainpäivillä vuonna 1396 tehdyllä päätöksellä perustamasta linnoitettuja rakennuksia. Kun kielto kumottiin vuonna 1483, alkoi rälssi rakennuttaa kartanolinnoiksi kutsuttuja kivisiä päärakennuksia (sv. //enkelhus borg//). Suomesta tunnetaan parikymmentä keskiajan ja uuden ajan taitteen kartanolinnaa. Niistä pääosa sijaitsee Varsinais-Suomessa (esim. Paraisten Kuitia) ja läntiselle Uudellamaalla (esim. Raaseporin Grabbacka). |
| Suurvalta-ajan sotien seurauksena perustettiin 1600-luvulla lahjoitusmaille kreivi- ja vapaaherrakuntia sekä satoja uusia sätereitä. Näiden kartanoiden pohjana olivat yleensä autioituneet talonpoikaistilat. Rautaruukkien yhteyteen syntyi 1600- ja 1700-luvuilla ns. ruukinkartanoita. Kartanoita syntyi 1700-luvulla myös sisämaahan, kun aatelittomat (esim. upseerit, kruunun virkoja hoitaneet säätyläiset) saivat oikeuden hankkia rälssimaata. | Suurvalta-ajan sotien seurauksena perustettiin 1600-luvulla lahjoitusmaille kreivi- ja vapaaherrakuntia sekä satoja uusia sätereitä. Näiden kartanoiden pohjana olivat yleensä autioituneet talonpoikaistilat. Rautaruukkien yhteyteen syntyi 1600- ja 1700-luvuilla ns. ruukinkartanoita. Kartanoita syntyi 1700-luvulla myös sisämaahan, kun aatelittomat (esim. upseerit, kruunun virkoja hoitaneet säätyläiset) saivat oikeuden hankkia rälssimaata. | ||
wiki/kartano.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/30 15:36 / Helena Ranta