Käyttäjän työkalut
wiki:kartano
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kartano [2020/04/15 10:33] Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö] |
wiki:kartano [2022/09/30 09:19] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki:kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta, kivijalkoja, [[wiki:uuni|uuninraunioita]] ja [[wiki:kellari|kellareita]]. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. | Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki:kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta, kivijalkoja, [[wiki:uuni|uuninraunioita]] ja [[wiki:kellari|kellareita]]. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. | ||
| - | Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka. Kartanoiden läheisyydessä on tavallisesti runsaasti 1700- ja 1800-lukujen torppia. ((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009)) | + | Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka. Kartanoiden läheisyydessä on tavallisesti runsaasti 1700- ja 1800-lukujen torppia.((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009)) |
| Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ja sahoihin. Sijainnilla saatettiin julistaa myös ympäristöä korkeampaa yhteiskunnallista statusta. Keskiaikaiset asuinkartanot eli säterit sijaitsivat usein vaikeapääsyisillä paikoilla, kuten luontaisen tai ihmisvoimin muokatun vesiesteen takana. Kartanonpaikkaan saattoi liittyä myös jonkinlaisia puolustusvarustuksia. Monella keskiajalla syntyneellä kartanolla oli maisemallinen yhteys pitäjän kirkkoon. Ennen 1500-luvun puolta väliä autioituneita tai muuhun asutukseen sulautuneita kartanonpaikkoja on vaikea tunnistaa keskiaikaisen lähdemateriaalin vähäisyyden vuoksi. | Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ja sahoihin. Sijainnilla saatettiin julistaa myös ympäristöä korkeampaa yhteiskunnallista statusta. Keskiaikaiset asuinkartanot eli säterit sijaitsivat usein vaikeapääsyisillä paikoilla, kuten luontaisen tai ihmisvoimin muokatun vesiesteen takana. Kartanonpaikkaan saattoi liittyä myös jonkinlaisia puolustusvarustuksia. Monella keskiajalla syntyneellä kartanolla oli maisemallinen yhteys pitäjän kirkkoon. Ennen 1500-luvun puolta väliä autioituneita tai muuhun asutukseen sulautuneita kartanonpaikkoja on vaikea tunnistaa keskiaikaisen lähdemateriaalin vähäisyyden vuoksi. | ||
| Rivi 52: | Rivi 52: | ||
| 3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä). | 3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä). | ||
| Muinaismuistolain kannalta erityisasemassa ovat keskiajan ja uuden ajan alun kiviset kartanolinnat (esim. Paraisten Kuitia) ja muut kartanot, joista monet ovat edelleen käytössä. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kivikartanot rinnastuvat kohteina keskiaikaisiin linnoihin. | Muinaismuistolain kannalta erityisasemassa ovat keskiajan ja uuden ajan alun kiviset kartanolinnat (esim. Paraisten Kuitia) ja muut kartanot, joista monet ovat edelleen käytössä. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kivikartanot rinnastuvat kohteina keskiaikaisiin linnoihin. | ||
| - | Ks. Museoviraston ohje: [[http://www.nba.fi/fi/File/2722/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]], sivu 6. | + | Ks. Museoviraston ohje: [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]], sivu 6. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/kartano.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/30 15:36 / Helena Ranta