Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:kenttä [2017/04/04 16:43] Helena Ranta |
wiki:kenttä [2017/04/12 15:01] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Kenttä (gieddi PS) on asuinpaikka, jossa perimätiedon, toisinaan vain paikannimen, tai arkeologisten havaintojen perusteella on asuttu historiallisella ajalla, mahdollisesti jo esihistoriallisella ajallakin. Kentän kasvillisuus on useimmiten rehevää ja poikkeaa selvästi ympäristöstä. Kentät sijaitsevat yleensä vesistöjen, järvien tai jokien, rannoilla ja saarissa, mutta niitä on myös kangasmailla ja metsäisillä vaaroilla, jopa tunturivyöhykkeellä. | + | Kenttä (ps //gieddi//) on asuinpaikka, jossa perimätiedon, toisinaan vain paikannimen, tai arkeologisten havaintojen perusteella on asuttu historiallisella ajalla, mahdollisesti jo esihistoriallisella ajallakin. Kentän kasvillisuus on useimmiten rehevää ja poikkeaa selvästi ympäristöstä. Kentät sijaitsevat yleensä vesistöjen, järvien tai jokien, rannoilla ja saarissa, mutta niitä on myös kangasmailla ja metsäisillä vaaroilla, jopa tunturivyöhykkeellä. |
- | Kentillä voi olla näkyvissä kotien ja tupasijojen jäännöksiä kuten Inarijärven Säisaaressa ja Kenttäsaaressa. Usein asumusten jäännöksiä ei kuitenkaan voi havaita, jos paikalla on käytetty kevytrakenteisia asumuksia kuten kotia tai laavuja. Tyypillisiä rakenteita ovat reunakivelliset, kivitäytteiset tai täytteettömät tulisijat tai hirsirakennusten nurkkaliesien jäännökset eli piisikiveykset((Itkonen 1948; Jefremoff 2013; Ojanlatva 2013.)) Etenkin Inarijärven ympäristössä on kenttiä ympäröivissä vanhoissa petäjissä usein pilkkoja ja merkkejä petunotosta((Harlin 2012 ja Ojanlatva 2013: 42–43)). | + | Kentillä voi olla näkyvissä kotien ja tupasijojen jäännöksiä kuten Inarijärven Säisaaressa ja Kenttäsaaressa. Usein asumusten jäännöksiä ei kuitenkaan voi havaita, jos paikalla on käytetty kevytrakenteisia asumuksia kuten kotia tai laavuja. Tyypillisiä rakenteita ovat reunakivelliset, kivitäytteiset tai täytteettömät tulisijat tai hirsirakennusten nurkkaliesien jäännökset eli [[wiki:piisi|piisikiveykset]]((Itkonen 1948; Jefremoff 2013; Ojanlatva 2013.)) Etenkin Inarijärven ympäristössä on kenttiä ympäröivissä vanhoissa petäjissä usein pilkkoja ja merkkejä petunotosta((Harlin 2012 ja Ojanlatva 2013: 42–43)). |
Kentät ovat olleet eri elinkeinojen harjoittajien asuinpaikkoja. Kalakentiltä voi löytää perkaukseen liittyviä jätekasoja. Riistalajien luita taas löytyy kentiltä, jotka ovat toimineet peuranpyynnin ja metsästyksen tukikohtina. Kentillä myös laidunnettiin kotieläimiä, kuten lampaita tai lehmiä. Poromaitotalouden piirissä kentillä myös lypsettiin vaatimia.((Carpelan 2003; Itkonen 1948a: 269; 1948b: 191.)) | Kentät ovat olleet eri elinkeinojen harjoittajien asuinpaikkoja. Kalakentiltä voi löytää perkaukseen liittyviä jätekasoja. Riistalajien luita taas löytyy kentiltä, jotka ovat toimineet peuranpyynnin ja metsästyksen tukikohtina. Kentillä myös laidunnettiin kotieläimiä, kuten lampaita tai lehmiä. Poromaitotalouden piirissä kentillä myös lypsettiin vaatimia.((Carpelan 2003; Itkonen 1948a: 269; 1948b: 191.)) |