Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

====== Kestolinnoite ======
{{:wiki:img_8266.jpg?450 |}}

===== Määritelmä =====

Kestolinnoitteet ovat tavallisesti jo rauhan aikana pysyväksi rakennettuja varustuksia, joiden tekemiseen tarvitaan ammattitaitoisia rakentajia ja erityismateriaaleja kuten kiveä, betonia tai terästä 

Kestolinnoitteista käytetään myös nimityksiä //kantalinnoite// tai //vakinainen linnoite.//


===== Kuvaus =====
 
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat betoniset ja kiviset taistelu- ja yhdyshaudat, suojahuoneet, tuli- ja tähystysasemat, luolat, tykkipatterit, mittaus- ja tulenjohtoasemat sekä valoheitin- ja voimakoneasemat.

Toisen maailmansodan aikaisia kanta- eli kestolinnoitteita ovat esimerkiksi teräsbetonista rakennetut pesäkkeet, ase- ja majoituskorsut, tulenjohtokorsut, tykkipatterit sekä kallioon louhitut majoitus ja varastoluolat.

Kestolinnoitteet ovat usein säilyneet hyvin nykyaikaan ja ne ovat monesti enemmänkin rakennettua kuin arkeologiasta kulttuuriperintöä. Arkeologisoituneet kestolinnoitteet erottuvat rakenteiden betonisina ja kivisinä seinien jäännöksinä, perustuksina ja pohjaosina. Rakenteet ovat usein enemmän tai vähemmän täynnä kiveä ja betonimurskaa, roskia ja kasvillisuutta. 


===== Historia ja käyttö =====

Krimin sota päätti monessakin mielessä varsinaisten linnoitusten rakentamisen Suomessa. Bastionilinnoituksille oli ominaista komeat muurit ja näyttävä arkkitehtuuri. Kaponierilinnoitustenkin oli tarkoitus näkyä vihollisen pelotukseksi. Toisaalta enää ei ollut kyseessä välimerenmaiden renessanssiin pohjautuneen ihannekaupungin suojaaminen, vaan raskaan tykistön tehokas sijoittaminen varuskunnan turvaksi. Krimin sodan aikana rakennetut tykkipatterit pyrittiin sulauttamaan ja kätkemään maisemaan. Linnoitukset muuttuivat synkiksi maakummuiksi, joiden tehtävän oli tarkoitus paljastua viholliselle vasta viimehetkellä.

Sodankäynnin kehittyessä 1800-luvun kuluessa havaittiin, että linnoitusvaruskunnat olivat tehottomia tykistön muututtua liikkuvaksi. Linnoitusvaruskuntien rakennuskausi päättyi, ja sotilasrakentamisen painopiste siirtyi kaupunkien tai taajamien ulkopuolella sijaitseviin linnoittamattomiin varuskuntiin. Uudenlaista varuskuntien rakennustapaa edellytti myös Venäjällä vuonna 1878 voimaan astunut yleinen asevelvollisuus. Venäjä perusti Suomeen 1900-luvun alussa toistakymmentä varuskuntaa.

Ensimmäinen maailmansota kiihdytti linnoitustöitä Suomessa. Venäjä linnoitti sodan aikana sekä Suomenlahden että Suomen päätieverkoston täysin uudella periaatteella maastoon kätkien. Maanpäälle rakennetuista varustuksista siirryttiin maahan kaivettuihin ja kallioon louhittuihin taisteluhautoihin, joiden yhteydessä oli suojahuoneita, tähystysasemia ja konekiväärien tuliasemia. Linnoitteiden selustaan louhittiin suuria luolia ja tehtiin tykkipattereita. Linnoitteiden etumaastossa oli piikkilankaesteitä.

Suomen itsenäisyyden ajan linnoitustyöt – Karjalan Kannaksen poikki 1920- ja 30-luvuilla rakennettu Mannerheim-linja sekä toisen maailmansodan aikaiset lähes koko itärajan mittainen Salpa-linja ja Hankoniemen halki rakennettu Harparskog-linja – edustavat 1900-luvun kansainvälistä linnoitustaitoa omaperäisenä sovellutuksena. Suomen linnoittamishistoria jatkui toisen maailmansodan jälkeen Porkkalan vuokra-alueella. Lisäksi monet rannikkolinnoitukset ovat edelleen Suomen puolustusvoimien käytössä.



===== Ajoitus =====

1900-luku

===== Levintä =====

Koko Suomi

===== Suojelustatus =====
Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 
===== Lähteet =====

**Fabritius, J.Chr.** 1921. //Linnoitustaito.// Helsinki. Otava.
**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. 
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut.

===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
