Käyttäjän työkalut
wiki:kirkko
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kirkko [2017/05/02 14:09] Helena Ranta |
wiki:kirkko [2017/05/11 14:26] Helena Ranta [Määritelmä] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{:wiki:kirkko_vanhakaupunki_kaivaus.jpg?450|}} | {{:wiki:kirkko_vanhakaupunki_kaivaus.jpg?450|}} | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Rakennus, jota on käytetty uskonnon harjoittamiseen | + | Kristinuskon harjoittamiseen käytetty rakennus |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Kirkot ovat kristinuskon harjoittamiseen pystytettyjä rakennuksia. Ne voidaan jakaa pääasiallisen rakennusmateriaalinsa, kiven ja puun, perusteella kahteen ryhmään. Aluksi kirkkojen materiaalina käytettiin yksinomaan puuta, mutta keskiajan kuluessa yhä useammin myös kiveä ja joskus myös tiiltä.((Hiekkanen 2003: 16–17, 26)) Suurin osa keskiajalla rakennetuista hieman yli sadasta kivikirkosta tai sellaisen osasta on säilynyt. Uskonpuhdistuksen jälkeen kivikirkkoja rakennettiin aiempaa vähemmän; vielä 1800-luvulla kaksi kolmasosaa uusista kirkoista oli puisia. | Kirkot ovat kristinuskon harjoittamiseen pystytettyjä rakennuksia. Ne voidaan jakaa pääasiallisen rakennusmateriaalinsa, kiven ja puun, perusteella kahteen ryhmään. Aluksi kirkkojen materiaalina käytettiin yksinomaan puuta, mutta keskiajan kuluessa yhä useammin myös kiveä ja joskus myös tiiltä.((Hiekkanen 2003: 16–17, 26)) Suurin osa keskiajalla rakennetuista hieman yli sadasta kivikirkosta tai sellaisen osasta on säilynyt. Uskonpuhdistuksen jälkeen kivikirkkoja rakennettiin aiempaa vähemmän; vielä 1800-luvulla kaksi kolmasosaa uusista kirkoista oli puisia. | ||
| Rivi 16: | Rivi 17: | ||
| Ennen 1800-lukua rakennetuissa kirkoissa on lattian alla yleensä erilaisia hautoja ([[wiki:kirkkohauta|ks. kirkkohauta]]). Lattian alla on usein myös erilaisia sinne joutuneita irtaimia muinaisesineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yli sata vuotta vanhat rahat, pyhiinvaellusmerkit, sormukset, soljet, arkun- ja kirjanhelat, kattokruunujen ja kynttelikköjen osat sekä ikkunalasien, lasimaalausten ja veistosten fragmentit. Kirkko on myös voitu rakentaa vanhemman ruumiskalmiston päälle, jolloin lattian alta voi paljastua rakennusta vanhempia esinelöytöjä.((esim. Hiekkanen 1998: 47–52, 68–77)) | Ennen 1800-lukua rakennetuissa kirkoissa on lattian alla yleensä erilaisia hautoja ([[wiki:kirkkohauta|ks. kirkkohauta]]). Lattian alla on usein myös erilaisia sinne joutuneita irtaimia muinaisesineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yli sata vuotta vanhat rahat, pyhiinvaellusmerkit, sormukset, soljet, arkun- ja kirjanhelat, kattokruunujen ja kynttelikköjen osat sekä ikkunalasien, lasimaalausten ja veistosten fragmentit. Kirkko on myös voitu rakentaa vanhemman ruumiskalmiston päälle, jolloin lattian alta voi paljastua rakennusta vanhempia esinelöytöjä.((esim. Hiekkanen 1998: 47–52, 68–77)) | ||
| - | Käytöstä jääneitä ja raunioituneita keskiaikaisia kivikirkkoja eli rauniokirkkoja on Hämeenkoskella, Pälkäneellä, Raumalla, Vaasassa ja Vihdissä. Arkeologisoituneiden kivikirkkojen paikat tunnetaan hyvin, mutta keskiajalla sekä 1600- ja 1700-luvuilla käytöstä pois jääneiden puukirkkojen jäännökset varsin vaihtelevasti. Puukirkot tuhoutuivat usein tulipaloissa esimerkiksi salamaniskun seurauksena, ja uusi kirkko rakennettiin yleensä vanhan paikalle tai viereen. Keskiaikaisia puukirkkoja ei Suomessa ole säilynyt, vaan vanhimmat säilyneet puukirkot ovat 1600-luvulta. Autioituneilla kirkonpaikoilla voi olla havaittavissa kirkkorakennuksen kivijalkaa tai muita tukirakenteita. | + | {{ :wiki:kirkonraunio_vihti.jpg?250|}}Käytöstä jääneitä ja raunioituneita keskiaikaisia kivikirkkoja eli rauniokirkkoja on Hämeenkoskella, Pälkäneellä, Raumalla, Vaasassa ja Vihdissä. Arkeologisoituneiden kivikirkkojen paikat tunnetaan hyvin, mutta keskiajalla sekä 1600- ja 1700-luvuilla käytöstä pois jääneiden puukirkkojen jäännökset varsin vaihtelevasti. Puukirkot tuhoutuivat usein tulipaloissa esimerkiksi salamaniskun seurauksena, ja uusi kirkko rakennettiin yleensä vanhan paikalle tai viereen. Keskiaikaisia puukirkkoja ei Suomessa ole säilynyt, vaan vanhimmat säilyneet puukirkot ovat 1600-luvulta. Autioituneilla kirkonpaikoilla voi olla havaittavissa kirkkorakennuksen kivijalkaa tai muita tukirakenteita. |
| - | {{ :wiki:maakirjakartta_hietamäki.jpg?200|}}Kirkonpaikkojen paikantamisessa voidaan arkeologisten havaintojen lisäksi hyödyntää historiallisia karttoja, asiakirjalähteitä, paikannimiä ja perimätietoa. | + | {{ :wiki:maakirjakartta_hietamäki.jpg?250|}}Kirkonpaikkojen paikantamisessa voidaan arkeologisten havaintojen lisäksi hyödyntää historiallisia karttoja, asiakirjalähteitä, paikannimiä ja perimätietoa. |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
wiki/kirkko.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/20 18:01 / Helena Ranta