Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kiuas [2017/04/05 13:13]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
+++ wiki:kiuas [2022/12/14 11:00]
Helena Ranta [Kuvaus]
@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 ===== Määritelmä =====
-Mäkituvan, saunan, riihen tai savupirtin yms. tulisijamainen tai uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma.
+lämmitykseen käytettävä tulisija, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma
 ===== Kuvaus =====
-Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa saattaa erottua tummuneita ja rapautuneita kiviä ja hiiltä. Uunin laessa on käytetty sekä kolmionmuotoiseksi lohkottuja kiviä ja noin halkaisijaltaan 10–15 senttimetrin kokoisia mukulakiviä (kiuaskiviä), jotka todennäköisesti ovat romahtaneet uunin reunuskivien ympärille. Kiuasuuni on helpoin tunnistaa näistä irtonaisista laen kivistä, joita on runsaasti kumpareessa. Tummuneiden ja osin rapautuneiden kivien seassa saattaa olla pieniä määriä palanutta savea. Matalan kiuasuunin voi tunnistaa myös sen seinustojen rakenteesta, jossa uunin seinät on tehty päällekkäin ladotuista, mahdollisesti suorakulmaiseksi lohkotuista kivistä tai laakakivistä. Uunin seinustojen kivien väleissä ei ole laastia.((Mikkanen 2015: 32–36; Väisänen 2016: 128–130; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38))
+Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa voi erottua tummuneita ja rapautuneita kiviä ja hiiltä. Uunin laessa on käytetty sekä kolmionmuotoiseksi lohkottuja kiviä ja halkaisijaltaan 10–15 senttimetrin kokoisia mukulakiviä (kiuaskiviä), jotka todennäköisesti ovat romahtaneet uunin reunuskivien ympärille. Kiuasuuni on helpoin tunnistaa näistä irtonaisista laen kivistä, joita on runsaasti kumpareessa. Tummuneiden ja osin rapautuneiden kivien seassa saattaa olla vähän palanutta savea. Matalan kiuasuunin voi tunnistaa myös sen seinustojen rakenteesta, jossa uunin seinät on tehty päällekkäin ladotuista, mahdollisesti suorakulmaiseksi lohkotuista kivistä tai laakakivistä. Uunin seinustojen kivien väleissä ei ole laastia.((Mikkanen 2015: 32–36; Väisänen 2016: 128–130; Seppänen 2012: 711–713; Vuolle-Apiala 2011: 9, 23–24, 38))
-Myöhemmin kiuaskin on saanut edustalleen liesirakenteen ja allensa perustusrakenteen, jolla se on korotettu ylös lattianpinnasta. Kiukaan seinät on saatettu muurata umpinaiseksi ja sen rakenteessa on voitu käyttää kivien lisäksi tiiltä.((Seppänen 2012: 712–713; Mikkanen 2015: 53–58)) Tällöin vain kiukaan laki on jäänyt avonaiseksi. Tällaisen romahtaneen kiuasuunin erottaminen umpilakisesta uunista on hyvin haastavaa.
+Myöhemmin kiuaskin on saanut edustalleen liesirakenteen ja allensa perustusrakenteen, jolla se on korotettu ylös lattianpinnasta. Kiukaan seinät on saatettu muurata umpinaiseksi ja sen rakenteessa on voitu käyttää kivien lisäksi tiiltä.((Seppänen 2012: 712–713; Mikkanen 2015: 53–58)) Tällöin vain kiukaan laki on jäänyt avonaiseksi. Tällaisen romahtaneen kiuasuunin erottaminen umpilakisesta uunista on vaikeaa.
@@ Rivi 25: / Rivi 24: @@
 ===== Ajoitus =====
-Kiukaan on ajateltu liittyvän balttilaiseen rakennusperinteeseen. Latviassa vanhimmat kiukaat ajoittuvat keskiselle rautakaudelle, kun taas Suomenlahden itäpuolella, Staraja Ladogassa, kiukaita on esiintynyt 700-luvun alkupuolella((Seppänen 2012: 711–712)). Virossa kiukaat on arkeologisten tutkimusten perusteella otettu käyttöön hirsirakennusten tulisijana 700–800-luvuilla((Lavi 2005:149–150)). Suomessa vanhin, Salon Ketohaka 2 asuinpaikalta kaivettu kiuasuuniksi tulkittu rakenne on ajoitettu jo varhaiselle rautakaudelle.((Uino 1986: 92–105))
+Kiukaan on ajateltu liittyvän balttilaiseen rakennusperinteeseen. Latviassa vanhimmat kiukaat ajoittuvat keskiselle rautakaudelle, kun taas Suomenlahden itäpuolella, Staraja Ladogassa, kiukaita on 700-luvun alkupuolella((Seppänen 2012: 711–712)). Virossa kiukaat on arkeologisten tutkimusten perusteella otettu käyttöön hirsirakennusten tulisijana 700–800-luvuilla((Lavi 2005:149–150)). Suomessa vanhin, Salon Ketohaka 2 -asuinpaikalta kaivettu kiuasuuniksi tulkittu rakenne on ajoitettu jo varhaiselle rautakaudelle.((Uino 1986: 92–105))
@@ Rivi 34: / Rivi 33: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kiukaat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 112.
+Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kiukaat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====
 **Korhonen, Teppo** 2006. Talonpoikaistalo keskiajalla ja uuden ajan alussa. Julkaisussa //Suomalaisen arjen historia// 1. Savupirttien Suomi: 92–105. Weilin+Göös 2008. 3. painos
 **Lavi, Ain** 2005. An Addendum to the Study of Smoke Cottages. //Estonian Journal on Archaeology// 2005 9/2: 132–151.
-**Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet – Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine.
+**Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet – Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine.
-**Rosendahl, Ulrika & Salonen Anna-Maria** 2015. Mankbyn Riihi - Kuninkaankartanon pitkäaikainen tuotantorakennus. //SKAS// 3/2015: 14–22.
+**Rosendahl, Ulrika & Salonen Anna-Maria** 2015. Mankbyn riihi – Kuninkaankartanon pitkäaikainen tuotantorakennus. //SKAS// 3/2015: 14–22.
-**Seppänen, Liisa** 2012. //Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Abo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto//. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Arkeologia.
+**Seppänen, Liisa** 2012. //Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto.// Väitöskirja. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Arkeologia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1
-**Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.) //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla//: 66–85. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 32. Kellastupa. Helsinki.
+**Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.): //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla//. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 32: 66–85. Kellastupa, Helsinki.
-**Uino, Pirjo** 1986 An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89: 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki.
+**Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89: 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.
 **Vuolle-Apiala, Risto** 2011. Savusaunan kiuas. //Moreeni.// Vantaa.
-**Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri// WSOY. Porvoo.
+**Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri.// WSOY, Porvoo.
 **Väisänen, Riikka** 2016. //Kolme kylää. Gubbacka, Mårtensby, Kyrkoby. Vantaan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kylätonttien arkeologiset tutkimukset// 2008–2014. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja 33.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut