Käyttäjän työkalut
wiki:kivikautinen-asuinpaikka
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kivikautinen-asuinpaikka [2017/03/25 10:47] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:kivikautinen-asuinpaikka [2017/03/30 15:21] Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Asuinpaikan sijainnin ja luonteen määrittelee pitkälti sen asukkaiden harjoittama elinkeino. Siksi pyyntiväestön asuinpaikat sijaitsivat yleensä vesistöjen lähellä, erityisesti järvien rannoilla ja meren rantojen jokisuiden alueilla. Asuinpaikat olivat pyyntialueiden lähellä ja toisaalta makean veden äärellä. ((Huurre 1990)) | + | Asuinpaikan sijainnin ja luonteen määrittelee pitkälti sen asukkaiden harjoittama elinkeino. Siksi pyyntiväestön asuinpaikat sijaitsivat yleensä vesistöjen lähellä, erityisesti järvien rannoilla ja meren rantojen jokisuiden alueilla. Asuinpaikat olivat pyyntialueiden lähellä ja toisaalta makean veden äärellä.((Huurre 1990)) |
| Myöhemmin kivikaudella karjanhoito ja varhainen maanviljelys saattoivat määrittää asuinpaikan sijainnin uudelleen. Karjanhoidon myötä alettiin suosia hieman kauempana rannoista olevia alueita, joilla oli niittyjä karjan laiduntamiseen. Esimerkiksi vasarakirveskulttuurin aikana yleistyi asuinpaikan sijoittuminen pienen puron ja niittyalueen läheisyyteen. | Myöhemmin kivikaudella karjanhoito ja varhainen maanviljelys saattoivat määrittää asuinpaikan sijainnin uudelleen. Karjanhoidon myötä alettiin suosia hieman kauempana rannoista olevia alueita, joilla oli niittyjä karjan laiduntamiseen. Esimerkiksi vasarakirveskulttuurin aikana yleistyi asuinpaikan sijoittuminen pienen puron ja niittyalueen läheisyyteen. | ||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| Tulisija voi olla yksinkertainen nuotionpaikka ja näkyä kaivauksella pelkkänä nokiläikkänä. Helpommin tunnistettavia ovat kivetyt kuoppaliedet, joissa kiviä on käytetty varaamaan lämpöä kiukaan tapaan. Joskus kuoppalieden kuoppa on nykyäänkin vielä näkyvissä maan pinnalle. | Tulisija voi olla yksinkertainen nuotionpaikka ja näkyä kaivauksella pelkkänä nokiläikkänä. Helpommin tunnistettavia ovat kivetyt kuoppaliedet, joissa kiviä on käytetty varaamaan lämpöä kiukaan tapaan. Joskus kuoppalieden kuoppa on nykyäänkin vielä näkyvissä maan pinnalle. | ||
| - | Suurimmilla asuinpaikoilla (Vantaa Jönsas, Simo Tainiaro) on jo esikeraamisessa ja erityisesti kampakeraamisessa vaiheessa myös ruumishautoja, [[wiki:punamultahauta|yleensä punamultahautoja,]] tai kokonaisia kalmistoja (esim. Laukaa Hartikka, Taipalsaari Vaateranta). Käytäntö on jatkunut nuorakeraamiseen kulttuurivaiheeseen saakka (Vantaa Jönsas). | + | Suurimmilla asuinpaikoilla (Vantaa Jönsas, Simo Tainiaro) on jo esikeraamisessa ja erityisesti kampakeraamisessa vaiheessa myös ruumishautoja, yleensä [[wiki:punamultahauta|punamultahautoja]], tai kokonaisia kalmistoja (esim. Laukaa Hartikka, Taipalsaari Vaateranta). Käytäntö on jatkunut nuorakeraamiseen kulttuurivaiheeseen saakka (Vantaa Jönsas). |
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Esihistorialliset asuinpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | + | Kivikautiset asuinpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/kivikautinen-asuinpaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 16:16 / Helena Ranta