Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:paimentolais-ja-pyyntikulttuurien-asuinpaikat}}

====== Kotasija ======

{{:wiki:kotasija_einehjärvi.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====
Historiallisen ajan asuinpaikka, jossa voidaan tunnistaa kodan tai laavun jäännökset
===== Kuvaus =====
Kotasijalla (goahtesáji PS) tarkoitetaan saamelaisen kulttuurin asuinpaikalla olevan kodan (goahti PS) tai, kammin (gámme PS) tai laavupaikan (lávvobáiki PS) jäännöksiä. Perinteisesti kodalla tai laavulla tarkoitetaan riukujen varaan rakennettua siirrettävää asumusta, joka on katettu nahalla ja kankaalla. Kammi on kiinteä asumus, jonka katteena on käytetty tuohta ja turvetta. Kodan jäännökset eivät ole erillinen kohde, vaan osa kokonaisuutta, siljoa (šillju PS) eli piha-aluetta, jossa kodan jäännösten lisäksi voidaan havaita merkkejä eri toiminnoista. Samalla asuinpaikalla voi olla useammankin kotasijan jäännökset. Kotapaikan valintaan ovat vaikuttaneet paikan topografia, veden läheisyys ja monet muut asiat, minkä vuoksi ne eivät sijaitse maastossa säännönmukaisesti.((Halinen 1992; Hamari 1996; Mulk 1994.))

Kodasta tai laavusta (lávvu PS) voi usein olla näkyvissä vain tulisija ja siihen liittyviä rakenteita kuten esim. permikät (bearpmet PS), kodan sisätilaa jakavat, etuovelle (joissakin tapauksissa myös takaovelle) suuntautuvat kivirivit tai puut. Permiköiden pituus voi antaa viitteitä kodan lattia-alan laajuudesta. Joskus kodan seinien kohdalla on kiviä, jotka ovat olleet kotakatteen painokiviä. Kodan halkaisijan koko vaihtelee 4–6 metriin.((Halinen 1992; Itkonen 1948a; Mulk 1994.))

Turvekatteisesta kotasijasta havaitaan tavallisesti kotavalli ja kodan keskellä oleva liesi/tulisija, joka saattaa näkyä kohoumana. Valli on useimmiten asumuksen romahtamisesta jäljelle jäänyt pyöreä tai soikeahko kohouma. Joissakin tapauksissa valli on neliön tai kuusikulmion muotoinen. Vallin sisällä saattaa olla säilyneenä myös puukehikon jäännöksiä. Puurakenteet kertovat kodan alkuperäisestä muodosta. Usein oviaukon paikka voidaan havaita vallissa olevana matalampana kohtana. Kodan katto on koostunut kotapuista eli ruoteista, tuohikatteesta ja turpeesta, joista kaikista on saattanut jäädä merkkejä asuinpaikan kulttuurikerroksiin. Joissakin tapauksissa kodan ympärillä voidaan havaita matalia ojakaivantoja.((Carpelan 2003; Halinen 1992; Harlin 2007; Itkonen 1948a; Karjalainen 2003; 2004; Lahti 2004; Mulk 1994.))


===== Historia ja käyttö =====
Kodat ovat olennainen osa saamelaista asumiskulttuuria, niitä ovat käyttäneet kaikkien elinkeinojen harjoittajat aina muinaisista metsästäjä-keräilijöistä nykypäivän saamelaisiin. Talvisaikaan liikkuvat yhteisöt ovat rakentaneet lähinnä tukevampirakenteisia, kiinteitä kotia ja kammeja ja muina vuodenaikoina kevytrakenteisempia, siirrettäviä kotia. Kevytrakenteisia kotia on voitu käyttää myös talviaikaan, mutta silloin louteita tai villaraanuja on käytetty useampia päällekkäin.((Itkonen 1948a.))

Kotamaisia asumuksia on käytetty jo kivikaudella, mutta useimmiten maan pinnalle havaittavien kotien jäännökset kuuluvat lähinnä historialliseen aikaan. Myös kivikautisia asumuspainanteita voidaan pitää kotien jäännöksinä. Joissakin tapauksissa niissä voidaan havaita maan pinnalla näkyvät vallit ja joskus myös tulisija. Niitä ei kuitenkaan lueta kotasijoihin kuuluviksi muinaisjäännöksiksi.((Halinen 2015.))

Kotasijoja on tutkittu arkeologisesti 1960-luvulta lähtien. 

===== Ajoitus =====
Kotamaisia asumuksia on käytetty jo kivikaudella, mutta useimmiten maan pinnalle havaittavien kotien jäännökset ovat historialliselta ajalta. Kotia on käytetty 1900-luvulle saakka.((Halinen 1992; Harlin 2007; Mulk 1994.)) 
===== Levintä =====
Lappi ja saamelaisten kotiseutualue.
===== Suojelustatus =====
Kotasijat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (ohjeellinen ikäraja 100 v).

===== Lähteet =====
**Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.):  //Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään//: 28-95.
**Halinen, Petri** 1992. Enontekiön Markkina – kolmen kodan kaivaukset. Julkaisussa //Kentältä poimittua Museovirasto, esihistorian toimisto, Julkaisu// N:o 2: 39-44.
**Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet//: 17–121. Gaudeamus.
**Harlin, Eeva-Kristiina** 2007. Suomenpuoleisen Tornion Lapin markkinat. Julkaisussa Harlin, Eeva-Kristiina & Lehtola, V-P. (toim.) //Peurakuopista kirkkokenttiin. Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta//. Publications of Giellagas Institute NR 9.
**Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, I. Porvoo/Helsinki.
**Itkonen, T.I.** 1948b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, II. Porvoo/Helsinki.
**Karjalainen, Taisto** 2003. //Utsjoki 13 Pappila (37). Historiallisen ajan kohteen kaivaus.// Kaivauskertomus Museoviraston arkistossa. 
**Karjalainen, Taisto** 2004. //Utsjoki 13 Pappila (37). Historiallisen ajan kohteen kaivaus //. Kaivauskertomus Museoviraston arkistossa. 
**Lahti, Eeva-Kristiina** 2004. //Enontekiön Markkina. Markkinapaikan elämää arkeologisen tutkimuksen perusteella//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos.
**Mulk, Inga-Maria** 1994. //Sirkas: ett samiskt fångstsamhälle i förändring Kr.f. – 1600 e.Kr.// Studia archaeologica Universitatis Umensis 6. Umeå universitet.
===== Muu kirjallisuus =====

**Halinen, Petri & Hamari, Pirjo** 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa  Kirkinen, Tuija & Maaranen, Päivi (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 153–171. Museovirasto.
**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.
**Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//.
**Valtonen, Taarna** 2007. Saamelaiset turverakennukset – alueellista ja ajallista variaatiota. Julkaisussa: Harlin, Eeva-Kristiina & Lehtola, Veli-Pekka (toim.): //Peurakuopista kirkkokenttiin. Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta//: 178–193.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
