Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kyläkalmisto

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:kyläkalmisto [2016/06/28 15:40]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
wiki:kyläkalmisto [2017/03/06 07:53]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 2: Rivi 2:
  
 ====== Kyläkalmisto ====== ====== Kyläkalmisto ======
 +{{:​wiki:​kalmisto_espoo_finno.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Kyläkalmistot ovat sekä ortodoksiseen että katoliseen perinteeseen ​kuuluvia, historialliseen aikaan ​ajoittuvia kylien hautausmaita ​varsinaisen kirkkomaan ulkopuolella.((Huomattakoon,​ että ortodoksisen alueen muinaisjäännöksiä tutkinut FT Ville Laakso sisällyttää termiin kyläkalmisto myös esihistorialliset ruumiskalmistot ko. alueella. Termi ortodoksikalmisto kuvaa historiallisen ajan kyläkalmistoja. Ks. esim. Laakso 2014: 21))+Ortodoksiseen tai katoliseen perinteeseen ​kuuluva, historialliseen aikaan ​ajoittuva kylän hautausmaa ​varsinaisen kirkkomaan ulkopuolella((Huomattakoon,​ että ortodoksisen alueen muinaisjäännöksiä tutkinut FT Ville Laakso sisällyttää termiin kyläkalmisto myös esihistorialliset ruumiskalmistot ko. alueella. Termi ortodoksikalmisto kuvaa historiallisen ajan kyläkalmistoja. Ks. esim. Laakso 2014: 21))
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Ortodoksikalmistoja on Itä-Suomen alueella, ​pääsääntöisesti ​Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Ne sijaitsevat yleensä veden äärellä rinteessä tai matalalla kumpareella;​ yleensä kyseessä on järven ranta, harvoin joki ja harvoin saari. Maan päälle näkyviä merkkejä haudoista ei välttämättä ole enää havaittavissa. Yleensä kalmistot ovat olleet aitaamattomia,​ mutta joissakin saattaa olla kiviaidan jäännöksiä. Joissain tapauksissa nähtävissä voi olla myös hautapainanteita,​ jotka ovat suunnilleen itä-länsisuuntaisia sekä hautakumpuja tai hautakiviä. Vainajat on voitu haudata lauta- tai ruuhiarkuissa. Hautoihin on myös voinut liittyä kivirakenteita. Vainajien luiden lisäksi voidaan löytää esimerkiksi kaularistejä tai niiden katkelmia, metallinappeja sekä rahoja. Haudoilla syötiin aikoinaan muistoaterioita vainajien muistelupäivinä,​ minkä johdosta maahan on voinut joutua astioiden palasia.((Laakso 2003: 144–146; 2014: 27–32; Niukkanen 2009: 77–78))+Ortodoksikalmistoja on Itä-Suomen alueella, ​etenkin ​Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Ne sijaitsevat yleensä veden äärellä rinteessä tai matalalla kumpareella;​ yleensä kyseessä on järven ranta, harvoin joki ja harvoin saari. Maan päälle näkyviä merkkejä haudoista ei välttämättä ole enää havaittavissa. Yleensä kalmistot ovat olleet aitaamattomia,​ mutta joissakin saattaa olla kiviaidan jäännöksiä. Joissain tapauksissa nähtävissä voi olla myös hautapainanteita,​ jotka ovat suunnilleen itä-länsisuuntaisia sekä hautakumpuja tai hautakiviä. Vainajat on voitu haudata lauta- tai ruuhiarkuissa. Hautoihin on myös voinut liittyä kivirakenteita. Vainajien luiden lisäksi voidaan löytää esimerkiksi kaularistejä tai niiden katkelmia, metallinappeja sekä rahoja. Haudoilla syötiin aikoinaan muistoaterioita vainajien muistelupäivinä,​ minkä johdosta maahan on voinut joutua astioiden palasia.((Laakso 2003: 144–146; 2014: 27–32; Niukkanen 2009: 77–78))
  
 Jokaisella, ainakin suuremmalla ortodoksikylällä on ollut oma kalmistonsa,​ joskus useampia ((Laakso 2003: 139–140)). Tunnetuin ja tutkituin ortodoksikalmisto on Uukuniemen Papinniemi, josta on kyetty paikallistamaan niin kalmisto, kirkkorakennus kuin kylä. Paikkaan liittyy myös runsaasti perimä- ja paikannimitietoa. Papinniemen muinaisjäännöskokonaisuus ajoittuu 1400–1600-luvuille. Hautoihin liittyi hautakiviä sekä kivirakenteita. Ne olivat kristillisen tradition mukaisesti itä-länsi-suuntaisia. Tutkimuksissa huomioitiin myös, etteivät kaikki haudat ole matalia kuten aiemmin on uskottu ortodoksikalmistoissa olleen. Keskimäärin haudat olivat noin 95 senttimetriä syviä. Vainajia oli haudattu sekä lauta- että ruuhiarkuissa. Haudoista löydettiin vain vähän esineitä esim. pari rahaa. Huomiota herätti kaularistien puuttuminen ts. niitä ei ole kaikkialla laitettu hautoihin.((Laakso 2003: 148–150; 2014: 93–105)) Jokaisella, ainakin suuremmalla ortodoksikylällä on ollut oma kalmistonsa,​ joskus useampia ((Laakso 2003: 139–140)). Tunnetuin ja tutkituin ortodoksikalmisto on Uukuniemen Papinniemi, josta on kyetty paikallistamaan niin kalmisto, kirkkorakennus kuin kylä. Paikkaan liittyy myös runsaasti perimä- ja paikannimitietoa. Papinniemen muinaisjäännöskokonaisuus ajoittuu 1400–1600-luvuille. Hautoihin liittyi hautakiviä sekä kivirakenteita. Ne olivat kristillisen tradition mukaisesti itä-länsi-suuntaisia. Tutkimuksissa huomioitiin myös, etteivät kaikki haudat ole matalia kuten aiemmin on uskottu ortodoksikalmistoissa olleen. Keskimäärin haudat olivat noin 95 senttimetriä syviä. Vainajia oli haudattu sekä lauta- että ruuhiarkuissa. Haudoista löydettiin vain vähän esineitä esim. pari rahaa. Huomiota herätti kaularistien puuttuminen ts. niitä ei ole kaikkialla laitettu hautoihin.((Laakso 2003: 148–150; 2014: 93–105))
Rivi 21: Rivi 21:
 Ortodoksikalmistot ajoittuvat pääasiassa 1300–1600-luvuille. On kuitenkin huomattava, että osa kyläkalmistoista oli käytössä vielä 1700- ja 1800-luvullakin. Ortodoksisen kantaväestön kyläkalmistoja on saatettu käyttää myöhemmin myös luterilaisen väestön hautapaikkoina.((Laakso 2003: 143–144, 150–151; 2014: 32–34; Niukkanen 2009: 77–78)) Paikannimistö,​ perimätieto,​ vanhat kartat ja dokumentit ovat kenttätöiden ohella tärkeitä lähteitä ortodoksikalmistojen paikantamisessa. Hyödyllisiä ovat myös paikallisten asukkaiden tekemät havainnot ihmisluista.((Laakso 2003: 148; Laakso & Ruohonen 2005; Niukkanen 2009: 77–78)) Ortodoksikalmistot ajoittuvat pääasiassa 1300–1600-luvuille. On kuitenkin huomattava, että osa kyläkalmistoista oli käytössä vielä 1700- ja 1800-luvullakin. Ortodoksisen kantaväestön kyläkalmistoja on saatettu käyttää myöhemmin myös luterilaisen väestön hautapaikkoina.((Laakso 2003: 143–144, 150–151; 2014: 32–34; Niukkanen 2009: 77–78)) Paikannimistö,​ perimätieto,​ vanhat kartat ja dokumentit ovat kenttätöiden ohella tärkeitä lähteitä ortodoksikalmistojen paikantamisessa. Hyödyllisiä ovat myös paikallisten asukkaiden tekemät havainnot ihmisluista.((Laakso 2003: 148; Laakso & Ruohonen 2005; Niukkanen 2009: 77–78))
  
-Katolisten kyläkalmistojen kohdalla on huomattava, että Espoon Finnoon kyläkalmistolta on matkaa Espoon keskiaikaiselle kivikirkolle vain noin viitisen kilometriä. Koska ainakin osa haudoista on kirkon kanssa samanaikaisia,​ ei etäisyys tässä tapauksessa ole ollut syy kyläkalmistoon hautaamiselle((Haggrén 2015: 393)). Kylätontin liepeiltä löytyvä hautausmaa voinee jossain tapauksessa liittyä myös johonkin epidemiaan((Niukkanen 2009: 77)). Myöhemmin luterilaisellakin ajalla harvaanasutuilla seuduilla on ollut käytössä talo- ja kyläkohtaisia väliaikaisia ja pysyviä hautapaikkoja varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella:​ näistä tarkemmin ks.[[wiki:​hautasaari|hautasaaret]].+Katolisten kyläkalmistojen kohdalla on huomattava, että Espoon Finnoon kyläkalmistolta on matkaa Espoon keskiaikaiselle kivikirkolle vain noin viitisen kilometriä. Koska ainakin osa haudoista on kirkon kanssa samanaikaisia,​ ei etäisyys tässä tapauksessa ole ollut syy kyläkalmistoon hautaamiselle((Haggrén 2015: 393)). Kylätontin liepeiltä löytyvä hautausmaa voinee jossain tapauksessa liittyä myös johonkin epidemiaan((Niukkanen 2009: 77)). Myöhemmin luterilaisellakin ajalla harvaanasutuilla seuduilla on ollut käytössä talo- ja kyläkohtaisia väliaikaisia ja pysyviä hautapaikkoja varsinaisten kirkkomaiden ulkopuolella:​ näistä tarkemmin ks. [[wiki:​hautasaari|hautasaaret]].
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
Rivi 30: Rivi 30:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Historialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.+[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]].  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Haggrén, Georg, Rosendahl, Ulrika, Holappa, Maija, Knuutinen, Tarja, Kunnas, Olli, Salonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.//​ Kaivausraportti. Museovirasto / Rakennushistorian osaston arkisto. Helsinki. **Haggrén, Georg, Rosendahl, Ulrika, Holappa, Maija, Knuutinen, Tarja, Kunnas, Olli, Salonen, Anna-Maria & Tevali, Riikka** 2007. //Espoo, Suomenoja, Finnon kylätontti. Kaivaus 11.9.–13.10.2006.//​ Kaivausraportti. Museovirasto / Rakennushistorian osaston arkisto. Helsinki.
Rivi 38: Rivi 39:
 **Laakso, Ville** 2014. //​Papinniemi in Uukuniemi and Related Archaeological Sites of Eastern Orthodox Cultural Area in Finland.// Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIX. Suomen keskiajan arkeologian seura. **Laakso, Ville** 2014. //​Papinniemi in Uukuniemi and Related Archaeological Sites of Eastern Orthodox Cultural Area in Finland.// Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIX. Suomen keskiajan arkeologian seura.
 **Laakso, Ville & Ruohonen, Juha** 2009. Begrafningsplats i skogen – itäsuomalaisia hautapaikkoja nimistössä ja maastossa. Pellinen, Hanna-Maria (toim.): //Maasta, kivestä ja hengestä. Earth, Stone and Spirit. Markus Hiekkanen Festschrift://​ 116–124. **Laakso, Ville & Ruohonen, Juha** 2009. Begrafningsplats i skogen – itäsuomalaisia hautapaikkoja nimistössä ja maastossa. Pellinen, Hanna-Maria (toim.): //Maasta, kivestä ja hengestä. Earth, Stone and Spirit. Markus Hiekkanen Festschrift://​ 116–124.
-**Niukkanen, ​Marianne** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. //​Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita// 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.+**Niukkanen, ​Marianna** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. //​Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita// 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/kyläkalmisto.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/20 18:15 / Helena Ranta