Käyttäjän työkalut
wiki:kyläkalmisto
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kyläkalmisto [2017/02/21 12:14] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
wiki:kyläkalmisto [2017/03/30 15:16] Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{:wiki:kalmisto_espoo_finno.jpg?450|}} | {{:wiki:kalmisto_espoo_finno.jpg?450|}} | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Kyläkalmistot ovat sekä ortodoksiseen että katoliseen perinteeseen kuuluvia, historialliseen aikaan ajoittuvia kylien hautausmaita varsinaisen kirkkomaan ulkopuolella.((Huomattakoon, että ortodoksisen alueen muinaisjäännöksiä tutkinut FT Ville Laakso sisällyttää termiin kyläkalmisto myös esihistorialliset ruumiskalmistot ko. alueella. Termi ortodoksikalmisto kuvaa historiallisen ajan kyläkalmistoja. Ks. esim. Laakso 2014: 21)) | + | Ortodoksiseen tai katoliseen perinteeseen kuuluva, historialliseen aikaan ajoittuva kylän hautausmaa varsinaisen kirkkomaan ulkopuolella((Huomattakoon, että ortodoksisen alueen muinaisjäännöksiä tutkinut FT Ville Laakso sisällyttää termiin kyläkalmisto myös esihistorialliset ruumiskalmistot ko. alueella. Termi ortodoksikalmisto kuvaa historiallisen ajan kyläkalmistoja. Ks. esim. Laakso 2014: 21)) |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| Jokaisella, ainakin suuremmalla ortodoksikylällä on ollut oma kalmistonsa, joskus useampia ((Laakso 2003: 139–140)). Tunnetuin ja tutkituin ortodoksikalmisto on Uukuniemen Papinniemi, josta on kyetty paikallistamaan niin kalmisto, kirkkorakennus kuin kylä. Paikkaan liittyy myös runsaasti perimä- ja paikannimitietoa. Papinniemen muinaisjäännöskokonaisuus ajoittuu 1400–1600-luvuille. Hautoihin liittyi hautakiviä sekä kivirakenteita. Ne olivat kristillisen tradition mukaisesti itä-länsi-suuntaisia. Tutkimuksissa huomioitiin myös, etteivät kaikki haudat ole matalia kuten aiemmin on uskottu ortodoksikalmistoissa olleen. Keskimäärin haudat olivat noin 95 senttimetriä syviä. Vainajia oli haudattu sekä lauta- että ruuhiarkuissa. Haudoista löydettiin vain vähän esineitä esim. pari rahaa. Huomiota herätti kaularistien puuttuminen ts. niitä ei ole kaikkialla laitettu hautoihin.((Laakso 2003: 148–150; 2014: 93–105)) | Jokaisella, ainakin suuremmalla ortodoksikylällä on ollut oma kalmistonsa, joskus useampia ((Laakso 2003: 139–140)). Tunnetuin ja tutkituin ortodoksikalmisto on Uukuniemen Papinniemi, josta on kyetty paikallistamaan niin kalmisto, kirkkorakennus kuin kylä. Paikkaan liittyy myös runsaasti perimä- ja paikannimitietoa. Papinniemen muinaisjäännöskokonaisuus ajoittuu 1400–1600-luvuille. Hautoihin liittyi hautakiviä sekä kivirakenteita. Ne olivat kristillisen tradition mukaisesti itä-länsi-suuntaisia. Tutkimuksissa huomioitiin myös, etteivät kaikki haudat ole matalia kuten aiemmin on uskottu ortodoksikalmistoissa olleen. Keskimäärin haudat olivat noin 95 senttimetriä syviä. Vainajia oli haudattu sekä lauta- että ruuhiarkuissa. Haudoista löydettiin vain vähän esineitä esim. pari rahaa. Huomiota herätti kaularistien puuttuminen ts. niitä ei ole kaikkialla laitettu hautoihin.((Laakso 2003: 148–150; 2014: 93–105)) | ||
| - | Katoliseen perinteeseen kuuluvia kyläkalmistoja esiintyi ainakin keskiajalla, jolloin seurakuntaverkosto oli harva ja vakiintumaton. Kyläkalmistot eivät enää näy maan pinnalle ja niiden havainnointi ilman kaivauksia on näin ollen vaikeaa. Toistaiseksi kyläkalmistoiksi luokiteltavia hautausmaita on havaittu kylätontteja kaivettaessa Uudellamaalla, Espoossa. Eniten hautoja on tutkittu Espoon Finnoosta (Suomenoja, ruots. Finno). Finnoossa dokumentoitiin yhteensä 43 hautaa ja niistä 35 saatiin kaivettua kokonaan tai ainakin pääosin. Finnoon haudat ajoittuvat myöhäiskeskiajalle tai 1500-luvulle.((Niukkanen 2009: 77–78; Haggrén //et al.// 2007; Haggrén 2015: 393)) | + | Katoliseen perinteeseen kuuluvia kyläkalmistoja esiintyi ainakin keskiajalla, jolloin seurakuntaverkosto oli harva ja vakiintumaton. Kyläkalmistot eivät enää näy maan pinnalle ja niiden havainnointi ilman kaivauksia on näin ollen vaikeaa. Toistaiseksi kyläkalmistoiksi luokiteltavia hautausmaita on havaittu kylätontteja kaivettaessa Uudellamaalla, Espoossa. Eniten hautoja on tutkittu Espoon Finnoosta (Suomenoja, ruots. Finno). Finnoossa dokumentoitiin yhteensä 43 hautaa ja niistä 35 saatiin kaivettua kokonaan tai ainakin pääosin. Finnoon haudat ajoittuvat myöhäiskeskiajalle tai 1500-luvulle.((Niukkanen 2009: 77–78; Haggrén et al. 2007; Haggrén 2015: 393)) |
| - | Finnoon kyläkalmisto löytyi kylätontin laidalta. Haudat olivat pääosin hiekkamaahan kaivettu ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne olivat kristillisen perinteen mukaisesti itä-länsi- tai lounas-koillissuuntaisia. Pääosa haudoista sijaitsi neljässä pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä. Lisäksi havaittiin muutama em. vanhempia hautauksia leikkaava nuorempi hautaus. Osassa hautoja oli puujäännöksiä, mahdollisesti ruuhiarkuista. Kahdessa haudassa oli vähäisiä luufragmentteja vainajista. Monien hautojen pintakerroksissa oli eläinten luita, jotka mahdollisesti liittyvät hautausrituaaliin. Kaikki lajimääritetyt luut ovat nautojen luita. Hautoihin liittyi myös kiveyksiä. Hautakuoppien pituus vaihteli 100 ja 210 senttimetrin välillä. Haudoista 11 oli pituudeltaan 100–150 senttimetriä ja ne tulkittiin lapsen haudoiksi. Niiden leveys vaihteli 30–60 senttimetrin välillä, muiden hautojen leveyden ollessa 50–100 senttimetriin. Tarkkoja syvyyksiä ei voitu mitata, mutta haudat olivat melko matalia. Hautaukset olivat pääosin esineettömiä, mutta joistakin haudoista löydettiin rautakuonakimpaleita. Monissa haudoissa oli lisäksi selvästi erottuvia hiilikeskittymiä.((Haggrén //et al.// 2007: 3, 21–26; Kivikero 2011: 47–51)) | + | Finnoon kyläkalmisto löytyi kylätontin laidalta. Haudat olivat pääosin hiekkamaahan kaivettu ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne olivat kristillisen perinteen mukaisesti itä-länsi- tai lounas-koillissuuntaisia. Pääosa haudoista sijaitsi neljässä pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä. Lisäksi havaittiin muutama em. vanhempia hautauksia leikkaava nuorempi hautaus. Osassa hautoja oli puujäännöksiä, mahdollisesti ruuhiarkuista. Kahdessa haudassa oli vähäisiä luufragmentteja vainajista. Monien hautojen pintakerroksissa oli eläinten luita, jotka mahdollisesti liittyvät hautausrituaaliin. Kaikki lajimääritetyt luut ovat nautojen luita. Hautoihin liittyi myös kiveyksiä. Hautakuoppien pituus vaihteli 100 ja 210 senttimetrin välillä. Haudoista 11 oli pituudeltaan 100–150 senttimetriä ja ne tulkittiin lapsen haudoiksi. Niiden leveys vaihteli 30–60 senttimetrin välillä, muiden hautojen leveyden ollessa 50–100 senttimetriin. Tarkkoja syvyyksiä ei voitu mitata, mutta haudat olivat melko matalia. Hautaukset olivat pääosin esineettömiä, mutta joistakin haudoista löydettiin rautakuonakimpaleita. Monissa haudoissa oli lisäksi selvästi erottuvia hiilikeskittymiä.((Haggrén et al. 2007: 3, 21–26; Kivikero 2011: 47–51)) |
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | + | Kyläkalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. | |
| - | [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]. | + | [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]], sivu 77. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/kyläkalmisto.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/20 18:15 / Helena Ranta