Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kylänpaikka [2017/05/05 11:06]
Helena Ranta
+++ wiki:kylänpaikka [2017/05/15 12:32]
Helena Ranta
@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 ===== Määritelmä =====
-Kylänpaikalla, kylätontilla eli kylän tonttimaalla tarkoitetaan sitä aluetta, jossa kylän tilojen tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat sijainneet
+Kylänpaikalla, kylätontilla eli kylän tonttimaalla tarkoitetaan sitä aluetta, jossa kylän tilojen tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat sijainneet ((Kylässä saattaa olla useita erillisiä //tonttimaita//. Myös //yksinäistila// voi olla kameraalinen eli verotuksellisia tarpeita varten määritelty kylä. //Kylänpaikoilla// tarkoitetaan niin talonpoikien kuin kruunun, kirkon tai rälssin lampuotien eli vuokraviljelijöiden kyliä. //Kylärakenne// kertoo, miten tilat ovat sijainneet kylän alueella. //Tonttirakenne// kertoo, miten tontit ja niillä olevat tilat asuin- ja talousrakennuksineen ovat sijainneet kylänpaikalla.))
-Kylässä saattaa olla useita erillisiä tonttimaita. Myös yksinäistila voi olla kameraalinen eli verotuksellisia tarpeita varten määritelty kylä.
-Kylänpaikoilla tarkoitetaan niin talonpoikien kuin kruunun, kirkon tai rälssin lampuotien eli vuokraviljelijöiden kyliä.
-Kylärakenne kertoo, miten tilat ovat sijainneet kylän alueella.
-Tonttirakenne kertoo, miten tontit ja niillä olevat tilat asuin- ja talousrakennuksineen ovat sijainneet kylänpaikalla.
 ===== Kuvaus =====
@@ Rivi 22: / Rivi 16: @@
 Suomessa on sekä käytössä olevia että joko kokonaan tai osittain autioituneita historiallisia kylänpaikkoja. Osittaisella autioitumisella tarkoitetaan edelleen asutulta kylänpaikalta vanhojen karttojen laatimisen jälkeen 1600–1900-luvuilla hävinneitä ja tyhjentyneitä talonpaikkoja. Kylän talot ja samalla kylänpaikka ovat myös saattaneet siirtyä tai autioitua jo ennen 1600-lukua siten, että keskiajalla ja uudella ajalla käytössä olleet alueet ovat nykyään asuttujen kylien rakentamattomia reuna-alueita. Asutuilla kylätonteilla voi sijaita arkeologisia kerrostumia rakennusten alla, väleissä ja reunoilla.
-{{ :wiki:im-storby5.jpg?300|}}Kylät saattavat sijaita topografisesti hyvin monenkirjavilla paikoilla. Yleisiä perusteita tonttimaiden valinnassa ovat kuitenkin auringon valo ja lämpö, kuiva maaperä, tuulen suoja, veden läheisyys ja suhde peltomaihin. Autioituneilla kylänpaikoilla on maastossa usein havaittavissa vain sen viimeisen käyttövaiheen rakenteita. Suuri osa vanhoista kylänrakenteista on joko piilossa maan alla tai muutoin vaikeasti tunnistettavissa ilman arkeologisia tutkimuksia. Autiotonteilla voi olla näkyvissä kivistä raivattuja alueita, [[wiki:viljelyröykkiö|viljelyrauniota]], terrassointeja, ojituksia, [[wiki:uuni|uuninraunioita]], [[wiki:kiuas|kiukaanpohjia]], nurkkakiviä tai kivijalkoja, multapenkkiperustuksia (ks. [[wiki:talonpohja|talon pohja]]), kellarikuoppia (ks. [[wiki:kellari|kellari]]), [[wiki:kaivo|kaivoja]], jätekuoppia, [[wiki:tie|tienpohjia]] sekä tontteja, peltoja ja niittyjä rajaavia [[wiki:kiviaita|kiviaitoja]]. Autiotonteilla on usein myös runsaasti kulttuurikasvillisuutta.
+{{ :wiki:im-storby5.jpg?300|}}Kylät saattavat sijaita topografisesti hyvin monenkirjavilla paikoilla. Yleisiä perusteita tonttimaiden valinnassa ovat kuitenkin auringon valo ja lämpö, kuiva maaperä, tuulen suoja, veden läheisyys ja suhde peltomaihin. Autioituneilla kylänpaikoilla on maastossa usein havaittavissa vain sen viimeisen käyttövaiheen rakenteita. Suuri osa vanhoista kylänrakenteista on joko piilossa maan alla tai muutoin vaikeasti tunnistettavissa ilman arkeologisia tutkimuksia. Autiotonteilla voi olla näkyvissä kivistä raivattuja alueita, [[wiki:viljelyröykkiö|viljelyrauniota]], terrassointeja, ojituksia, [[wiki:uuni|uuninraunioita]], [[wiki:kiuas|kiukaanpohjia]], nurkkakiviä tai kivijalkoja, multapenkkiperustuksia (ks. [[wiki:talonpohja|talon pohja]]), [[wiki:kellari|kellarikuoppia]]), [[wiki:kaivo|kaivoja]], jätekuoppia, [[wiki:tie|tienpohjia]] sekä tontteja, peltoja ja niittyjä rajaavia [[wiki:kiviaita|kiviaitoja]]. Autiotonteilla on usein myös runsaasti kulttuurikasvillisuutta.
 Osa kylien autioituneista talonpaikoista on otettu myöhemmin viljelykseen. Tällaiset kohteet ovat paikannettavissa parhaiten peltojen pintapoiminnalla ja metallinetsimellä. Tyypillisiin keskiajan ja uuden ajan alun asuinpaikkalöytöihin kuuluvat palanut savi, palaneet kivet ja luut, keramiikka, lasi, ns. hevosenkengännaula, tiilimurska ja metallisesineet.
-On yleistä, että autioituneella kylätontilla ei ole lainkaan maan pinnalle erottuvia rakennejäännöksiä. Koekuopista saattaa tulla esiin kulttuurikerroksia, rakenteita, tiilen kappaleita, palanutta savea, hiiltyneitä puita sekä joskus ajoittavia esineitä. Erityisesti keskiaikaisen tonttimaan paikantaminen ja tunnistaminen voi olla hyvin vaikeaa ilman laajempia koekaivauksia. Kulttuurikerros saattaa olla kylätonteilla ohut ja orgaaninen materiaali heikosti säilynyttä, sillä toisin kuin kaupungeissa, on lanta kerätty huolellisesti talteen ja levitetty viljelyksille, eikä se ole päässyt kerrostumaan asuinpaikalle. Arkeologisten tutkimusten myötä on kuitenkin saatu useita esimerkkejä kylänpaikoilla olevista paksuista rakenne- ja kulttuurikerroksista (esim. Vantaa Mårtensby Lillas)((Mårtensby kaivauskertomukset http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/vantaan_kaupunginmuseo/tutkimus)). Keskiaikaisten rakennusten arkeologiset jäännökset voivat olla hyvin vaikeasti tulkittavia ja fragmentaarisia. Kylätontin lähiympäristöstä on yleensä löydettävissä erilaista niiden toimintaan liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä, kuten [[wiki:muinaispelto|fossiloituneita peltoja]], historiallisia [[wiki:tie|teitä]] tai elinkeinohistoriallisia jäännöksiä (esim. [[wiki:vesimylly|myllyjä]] ja [[wiki:tervahauta|tervahautoja]]). Kyliin saattoi myös liittyä [[wiki:kyläkslmisto|kyläkalmistoja]]. Myös riihet, pajat ja saunat sijaitsivat palovaaran vuoksi tavallisesti tontin ulkopuolella.
+On yleistä, että autioituneella kylätontilla ei ole lainkaan maan pinnalle erottuvia rakennejäännöksiä. Koekuopista saattaa tulla esiin kulttuurikerroksia, rakenteita, tiilen kappaleita, palanutta savea, hiiltyneitä puita sekä joskus ajoittavia esineitä. Erityisesti keskiaikaisen tonttimaan paikantaminen ja tunnistaminen voi olla hyvin vaikeaa ilman laajempia koekaivauksia. Kulttuurikerros saattaa olla kylätonteilla ohut ja orgaaninen materiaali heikosti säilynyttä, sillä toisin kuin kaupungeissa, on lanta kerätty huolellisesti talteen ja levitetty viljelyksille, eikä se ole päässyt kerrostumaan asuinpaikalle. Arkeologisten tutkimusten myötä on kuitenkin saatu useita esimerkkejä kylänpaikoilla olevista paksuista rakenne- ja kulttuurikerroksista (esim. Vantaa Mårtensby Lillas)((Mårtensby kaivauskertomukset http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/vantaan_kaupunginmuseo/tutkimus)). Keskiaikaisten rakennusten arkeologiset jäännökset voivat olla hyvin vaikeasti tulkittavia ja fragmentaarisia. Kylätontin lähiympäristöstä on yleensä löydettävissä erilaista niiden toimintaan liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä, kuten [[wiki:muinaispelto|fossiloituneita peltoja]], historiallisia [[wiki:tie|teitä]] tai elinkeinohistoriallisia jäännöksiä (esim. [[wiki:vesimylly|myllyjä]] ja [[wiki:tervahauta|tervahautoja]]). Kyliin saattoi myös liittyä [[wiki:kyläkalmisto|kyläkalmistoja]]. Myös riihet, pajat ja saunat sijaitsivat palovaaran vuoksi tavallisesti tontin ulkopuolella.
 {{ :wiki:skr-knaggis2.jpg?300|}}Kylänpaikan mahdollisen tonttirakenteen hahmottaminen auttaa sen rajaamisessa ja ylipäänsä tulkitsemisessa. Kylänpaikkojen tunnetuin tonttirakenne on umpipiha, jossa rakennukset rajaavat niiden keskellä olevaa pihaa. Tiloilla on ollut erillinen miespiha asuinrakennuksineen ja aittoineen sekä karjapiha karjasuojineen ja rehulatoineen. Oletettavasti Suomessa on myös runsaasti kyliä joiden asuin- ja talousrakennukset ovat olleet hajallaan ympäri tonttimaata. Usein tonttirakenne ja sen ajalliset muutokset selviävät vasta tarkemmissa arkeologisissa tutkimuksissa. Laajemmissa keskiajan ja uuden ajan kylänpaikkojen (Espoo Mankby, Espoo Puustellinmäki ja Vantaa Gubbacka) arkeologisissa tutkimuksissa on esiin tullut useista rakennuksista koostuvia tiiviitä ja päällekkäisiä rakennusryhmiä((Mankby kaivauskertomukset: http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/fi-FI/Museotyo/Tutkimus_ja_kulttuuriymparistotyo/Arkeologia/Kaivausraportit; Gubbacka kaivauskertomukset: http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/vantaan_kaupunginmuseo/tutkimus; http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx; Puustellinmäki kaivauskertomus: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx)).

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut