Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:laivalatomus [2016/08/08 10:07]
Helena Ranta
+++ wiki:laivalatomus [2022/08/29 14:06] (nykyinen)
Helena Ranta
@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ====== Laivalatomus ======
+{{:wiki:laivalatomus_grytverksnäset.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
-Laivan muotoa mukaileva kookas kivilatomus((Tieteen termipankki 5.8.2016: Arkeologia:laivalatomus.  http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:laivalatomus.))
+laivan muotoa mukaileva hautalatomus
 ===== Kuvaus =====
-Latomukset ovat maanpinnalle, ympäristöään korkeammalle ja veden veneen- tai laivanmuotoon kasattuja kivirakennelmia, joiden molemmissa päissä on pystykivet. Laidat on tehty suuremmista kivistä ja keskusta täytetty pienemmillä kivillä.((Lavento 2015: 169–170.))
+Laivalatomukset ovat  maanpinnalle, ympäristöään korkeammalle ja merelliseen ympäristöön veneen- tai laivanmuotoon kasattuja kivirakennelmia, joiden molemmissa päissä on pystykivet. Laidat on tehty suuremmista kivistä ja keskusta täytetty pienemmillä kivillä.((Miettinen 2012: 58)) Laivalatomukset  ovat yleensä monen latomuksen ryhmänä. Siihen kuuluu usein myös röykkiöitä.
-Laivalatomusten rakentaminen on ollut Suomessa harvinaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaan latomukset, tunnetuimpana kohteena Sundin Grytverksnäsetin muinaisjäännösalue, muistuttavat rakenteeltaan ja muodoltaan skandinaavisia esikuviansa, joissa on selkeä laivan tai veneen muoto. Ne on ajoitettu lähiympäristöstä tehtyjen löytöjen perusteella pronssikautisiksi.  Ahvenanmaalaisten latomusten pituudet vaihtelevat 3,5 – 12 metriin ja leveydet 1,5 – 3 metriin.((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1966: 42)) Skandinaviassa laivalatomusten koot vaihtelevat suuresti. Pienimmät ovat pituudeltaan vain pari kolme metriä, suurimmat ovat yli 40 metriä((Hansen 1999: 17; Lindström 1999: 36)).
+Laivalatomusten rakentaminen on ollut Suomessa harvinaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaan latomukset muistuttavat rakenteeltaan ja muodoltaan skandinaavisia esikuviansa, joissa on selkeä laivan tai veneen muoto. Ne on ajoitettu lähiympäristöstä tehtyjen löytöjen perusteella pronssikautisiksi.  Ahvenanmaalaisten latomusten pituudet vaihtelevat 3,5 – 12 metriin ja leveydet 1,5 – 3 metriin.((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1966: 42)) Skandinaviassa laivalatomusten koot vaihtelevat enemmän: Pienimmät ovat pituudeltaan vain pari kolme metriä, suurimmat yli 60 metrisiä((Hansen 1999: 17; Lindström 1999: 36)).
-Manner-Suomesta, etupäässä Kymenlaakson alueelta tunnetaan joitakin laivalatomuksia muistuttavia soikeita rakennelmia, mutta ne ovat muodoltaan epämääräisempiä ja rakenteeltaankin toisenlaisia kuin Ahvenanmaan latomukset. Kotkan Höyterin Sunakieli f ja Vehkalahden Kuorsalon Savilahden laivalatomusmaiset rakenteet ovat soikeita ja pitkänomaisia. Vehkalahden latomus on täytetty kivillä. Sunakielin latomuksen keskusta taas on avoin ja kivetön. ((Miettinen 1998: 72–73 viitteineen.))
+{{ :wiki:laivalatomus_sunakieli.jpg?300|}}Manner-Suomesta, etupäässä Kymenlaaksossa on joitakin laivalatomuksia muistuttavia soikeita rakennelmia. Ne ovat muodoltaan kuitenkin epämääräisempiä ja rakenteeltaankin toisenlaisia kuin Ahvenanmaan latomukset. Esimerkiksi Kotkan Höyterin Sunakieli f ja Vehkalahden Kuorsalon Savilahden laivalatomusmaiset rakenteet ovat soikeita ja pitkänomaisia. Vehkalahden latomus on täytetty kivillä. Sunakielin latomuksen keskusta taas on avoin ja kivetön.((Miettinen 1998: 72–73 viitteineen.))
 ===== Historia ja käyttö =====
-Laivalatomusten tulkinta ei ole yksiselitteinen. Laivalatomuksia pidetään hautoina, monesta tutkitusta latomuksesta on löytynyt palanutta ihmisluuta.((Wehlin 2012; Miettinen 1998: 72))
+Laivalatomusten tulkinta ei ole yksiselitteinen. Niitä on pidetty hautoina esimerkiksi niistä löytyneen palaneen luun  perusteella. Niillä on katsottu olleen myös erilaisia symbolisia merkityksiä. Laiva kuvaa matkaa, jossa kuollut siirtyy elävien maailmasta kuolleiden maailmaan. Kysymyksessä voi olla myös muistomerkki muualle haudatulle merenkävijälle.((Wehlin 2012; Miettinen 1998: 72))
 ===== Ajoitus ====
-Laivalatomukset ajoittuvat pääasiassa pronssikaudelle.
+Laivalatomukset ajoittuvat pääasiassa pronssikaudelle, mutta niitä on tehty myös rautakaudella.
 ===== Levintä =====
-Laivalatomuksia esiintyy koko Itämeren alueella. Niitä on paljon etenkin Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa. Laivalatomuksia tunnetaan myös Virosta ja Latviasta((Wehlin 2012; Šnē 1999: 4, Miettinen 1998: 72)). Suomessa esiintymisalue on Ahvenanmaa, Manner-Suomen puolella laivalatomusmaisia rakenteita on löytynyt mm. Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta Laihialta((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1964: 56–57)).
+Laivalatomuksia esiintyy koko Itämeren alueella, erityisesti Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa. Laivalatomuksia on myös Virossa ja Latviassa((Wehlin 2012; Šnē 1999: 4; Miettinen 1998: 72)). Suomessa latomuksia on Ahvenanmaalla, etenkin Sundin pitäjässä. Kaikkiaan Ahvanamaalta tunnetaan 37 laivalatomusta, joista 32 pidetään pronssikautisina((Wehlin 2012: 88)). Manner-Suomen puolella laivalatomusmaisia rakenteita on löytynyt mm. Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta Laihialta((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1964: 56–57)).
 ===== Suojelustatus =====
+Laivalatomukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====
-**Hansen, Birgitte Borby** 1999. Bronze Age Stone Ships in Denmark-Boats and Burials. //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//. Riga 1999: 16–31.
+**Hansen, Birgitte Borby** 1999. Bronze Age Stone Ships in Denmark-Boats and Burials. //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//: 16–31. Riga.
-**Huurre, Matti** 2005. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu.
+**Huurre, Matti** 2005. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//. Keuruu.
 **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
-**Lavento, Mika** 2015. //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus: 16–17.
+**Lavento, Mika** 2015. Pronssikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 169–170. Gaudeamus.
-**Lindström, Therese** 1999. The Swedish Late Bronze Age Stone Ships. St//one ship settings of Northern European Bronze Age//. Riga: 32–44.
+**Lindström, Therese** 1999. The Swedish Late Bronze Age Stone Ships. Julkaisussa //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//: 32–44. Riga.
-**Miettinen, Timo** 1998 //Kymenlaakson esihistoriaa//. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.
+**Miettinen, Timo** 1998. //Kymenlaakson esihistoriaa//. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.
 **Miettinen, Timo** 2003. //Kymenlaakson juuret – asutuksen ja kulttuurin esihistoriaa//. Kymenlaakson liitto. Jyväskylä.
-**Šnē, Andris** 1999. Latvia and Northern Europe in the late Bronze age (1st half of the I millennium BC). //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//. Riga: 4–15.
+**Miettinen, Timo** 2012. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. //Kymenlaakson historia// I.
+**Šnē, Andris** 1999. Latvia and Northern Europe in the late Bronze age (1st half of the I millennium BC). Julkaisussa //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//: 4–15. Riga.
 **Wehlin, Joakim** 2012. //Östersjöns skeppsättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder//. Gotarc Serie B. Gothenburg Archaeological Theses 59. https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/31901.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut