Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:laivalatomus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:laivalatomus [2016/08/08 10:07]
Helena Ranta
wiki:laivalatomus [2022/08/29 14:06] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 2: Rivi 2:
  
 ====== Laivalatomus ====== ====== Laivalatomus ======
 +{{:​wiki:​laivalatomus_grytverksnäset.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Laivan ​muotoa mukaileva ​kookas kivilatomus((Tieteen termipankki 5.8.2016: Arkeologia:​laivalatomus. ​ http://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​laivalatomus.))+laivan ​muotoa mukaileva ​hautalatomus
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Latomukset ​ovat maanpinnalle,​ ympäristöään korkeammalle ja veden veneen- tai laivanmuotoon kasattuja kivirakennelmia,​ joiden molemmissa päissä on pystykivet. Laidat on tehty suuremmista kivistä ja keskusta täytetty pienemmillä kivillä.((Lavento 2015169–170.))+Laivalatomukset ​ovat  maanpinnalle,​ ympäristöään korkeammalle ja merelliseen ympäristöön ​veneen- tai laivanmuotoon kasattuja kivirakennelmia,​ joiden molemmissa päissä on pystykivet. Laidat on tehty suuremmista kivistä ja keskusta täytetty pienemmillä kivillä.((Miettinen 201258)) Laivalatomukset ​ ovat yleensä monen latomuksen ryhmänä. Siihen kuuluu usein myös röykkiöitä.  ​
  
-Laivalatomusten rakentaminen on ollut Suomessa harvinaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaan latomukset, tunnetuimpana kohteena Sundin Grytverksnäsetin muinaisjäännösalue, ​muistuttavat rakenteeltaan ja muodoltaan skandinaavisia esikuviansa,​ joissa on selkeä laivan tai veneen muoto. Ne on ajoitettu lähiympäristöstä tehtyjen löytöjen perusteella pronssikautisiksi. ​ Ahvenanmaalaisten latomusten pituudet vaihtelevat 3,5 – 12 metriin ja leveydet 1,5 – 3 metriin.((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1966: 42)) Skandinaviassa laivalatomusten koot vaihtelevat ​suuresti. ​Pienimmät ovat pituudeltaan vain pari kolme metriä, suurimmat ​ovat yli 40 metriä((Hansen 1999: 17; Lindström 1999: 36)). +Laivalatomusten rakentaminen on ollut Suomessa harvinaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaan latomukset muistuttavat rakenteeltaan ja muodoltaan skandinaavisia esikuviansa,​ joissa on selkeä laivan tai veneen muoto. Ne on ajoitettu lähiympäristöstä tehtyjen löytöjen perusteella pronssikautisiksi. ​ Ahvenanmaalaisten latomusten pituudet vaihtelevat 3,5 – 12 metriin ja leveydet 1,5 – 3 metriin.((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1966: 42)) Skandinaviassa laivalatomusten koot vaihtelevat ​enemmän: ​Pienimmät ovat pituudeltaan vain pari kolme metriä, suurimmat yli 60 metrisiä((Hansen 1999: 17; Lindström 1999: 36)). 
  
-Manner-Suomesta,​ etupäässä ​Kymenlaakson alueelta tunnetaan ​joitakin laivalatomuksia muistuttavia soikeita rakennelmia, mutta ne ovat muodoltaan epämääräisempiä ja rakenteeltaankin toisenlaisia kuin Ahvenanmaan latomukset. Kotkan Höyterin Sunakieli f ja Vehkalahden Kuorsalon Savilahden laivalatomusmaiset rakenteet ovat soikeita ja pitkänomaisia. Vehkalahden latomus on täytetty kivillä. Sunakielin latomuksen keskusta taas on avoin ja kivetön. ((Miettinen 1998: 72–73 viitteineen.))+{{ :​wiki:​laivalatomus_sunakieli.jpg?​300|}}Manner-Suomesta,​ etupäässä ​Kymenlaaksossa on joitakin laivalatomuksia muistuttavia soikeita rakennelmia. Ne ovat muodoltaan ​kuitenkin ​epämääräisempiä ja rakenteeltaankin toisenlaisia kuin Ahvenanmaan latomukset. ​Esimerkiksi ​Kotkan Höyterin Sunakieli f ja Vehkalahden Kuorsalon Savilahden laivalatomusmaiset rakenteet ovat soikeita ja pitkänomaisia. Vehkalahden latomus on täytetty kivillä. Sunakielin latomuksen keskusta taas on avoin ja kivetön.((Miettinen 1998: 72–73 viitteineen.))
  
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Laivalatomusten tulkinta ei ole yksiselitteinen. ​Laivalatomuksia pidetään ​hautoina, monesta tutkitusta latomuksesta ​on löytynyt palanutta ihmisluuta.((Wehlin 2012; Miettinen 1998: 72))+Laivalatomusten tulkinta ei ole yksiselitteinen. ​Niitä on pidetty ​hautoina ​esimerkiksi niistä löytyneen palaneen luun  perusteella. Niillä ​on katsottu olleen myös erilaisia symbolisia merkityksiä. Laiva kuvaa matkaa, jossa kuollut siirtyy elävien maailmasta kuolleiden maailmaan. Kysymyksessä voi olla myös muistomerkki muualle haudatulle merenkävijälle.((Wehlin 2012; Miettinen 1998: 72))
  
 ===== Ajoitus ==== ===== Ajoitus ====
-Laivalatomukset ajoittuvat pääasiassa pronssikaudelle.+Laivalatomukset ajoittuvat pääasiassa pronssikaudelle, mutta niitä on tehty myös rautakaudella
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Laivalatomuksia esiintyy koko Itämeren alueella. Niitä on paljon etenkin ​Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa. Laivalatomuksia ​tunnetaan ​myös Virosta ​ja Latviasta((Wehlin 2012; Šnē 1999: 4Miettinen 1998: 72)). Suomessa ​esiintymisalue ​on Ahvenanmaa, Manner-Suomen puolella laivalatomusmaisia rakenteita on löytynyt mm. Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta Laihialta((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1964: 56–57)). ​+Laivalatomuksia esiintyy koko Itämeren alueella, erityisesti ​Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa. Laivalatomuksia ​on myös Virossa ​ja Latviassa((Wehlin 2012; Šnē 1999: 4Miettinen 1998: 72)). Suomessa ​latomuksia ​on Ahvenanmaallaetenkin Sundin pitäjässä. Kaikkiaan Ahvanamaalta tunnetaan 37 laivalatomusta,​ joista 32 pidetään pronssikautisina((Wehlin 2012: 88)). Manner-Suomen puolella laivalatomusmaisia rakenteita on löytynyt mm. Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta Laihialta((Lavento 2015: 170; Kivikoski 1964: 56–57)). ​
  
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Laivalatomukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Hansen, Birgitte Borby** 1999. Bronze Age Stone Ships in Denmark-Boats and Burials. //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//. Riga 1999: 16–31. +**Hansen, Birgitte Borby** 1999. Bronze Age Stone Ships in Denmark-Boats and Burials. //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//: 16–31. Riga.  
-**Huurre, Matti** 2005. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu.+**Huurre, Matti** 2005. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//. Keuruu.
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. ​ **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. ​
-**Lavento, Mika** 2015. //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus1617+**Lavento, Mika** 2015. Pronssikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//: ​169170. Gaudeamus
-**Lindström,​ Therese** 1999. The Swedish Late Bronze Age Stone Ships. ​St//one ship settings of Northern European Bronze Age//. Riga: 32–44. +**Lindström,​ Therese** 1999. The Swedish Late Bronze Age Stone Ships. ​Julkaisussa ​//Stone ship settings of Northern European Bronze Age//: 32–44. Riga
-**Miettinen,​ Timo** 1998 //​Kymenlaakson esihistoriaa//​. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26. +**Miettinen,​ Timo** 1998//​Kymenlaakson esihistoriaa//​. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26. 
 **Miettinen,​ Timo** 2003. //​Kymenlaakson juuret – asutuksen ja kulttuurin esihistoriaa//​. Kymenlaakson liitto. Jyväskylä. ​ **Miettinen,​ Timo** 2003. //​Kymenlaakson juuret – asutuksen ja kulttuurin esihistoriaa//​. Kymenlaakson liitto. Jyväskylä. ​
-**Šnē, Andris** 1999. Latvia and Northern Europe in the late Bronze age (1st half of the I millennium BC). //Stone ship settings of Northern European Bronze Age//. Riga: 4–15.+**Miettinen,​ Timo** 2012. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. //​Kymenlaakson historia// I. 
 +**Šnē, Andris** 1999. Latvia and Northern Europe in the late Bronze age (1st half of the I millennium BC). Julkaisussa ​//Stone ship settings of Northern European Bronze Age//: 4–15. Riga.
 **Wehlin, Joakim** 2012. //​Östersjöns skeppsättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder//​. Gotarc Serie B. Gothenburg Archaeological Theses 59. https://​gupea.ub.gu.se/​handle/​2077/​31901. ​ **Wehlin, Joakim** 2012. //​Östersjöns skeppsättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder//​. Gotarc Serie B. Gothenburg Archaeological Theses 59. https://​gupea.ub.gu.se/​handle/​2077/​31901. ​
  
wiki/laivalatomus.1470640054.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/08/08 10:07 (ulkoinen muokkaus)