Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio | Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:liesilatomus [2017/05/04 21:10] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:liesilatomus [2017/05/04 21:11] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
---|---|---|---|
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Liesilatomuskohteita on tunnistettu ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, jolloin I. Itkonen havaitsi niitä Nellimjoen ns. markkinapaikalla. Norjalainen Povl Simonsen tutki latomuksia 1960-luvulla Karasjoen Ássebáktissa, mutta tulkitsi ne haudoiksi (Ássebákte-gravor). 1980-luvulta lähtien latomukset on tulkittu yksiselitteisesti tulisijoiksi. Tuolloin Christian Carpelan tunnisti Nukkumajoen tyypin asuinpaikoilla suorakaiteen muotoisia latomuksia, jotka olivat muiden kotien joukossa rivimäisessä muodostelmassa. ((Carpelan 2003; Storli 1991)) | + | Liesilatomuskohteita on tunnistettu ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, jolloin I. Itkonen havaitsi niitä Nellimjoen ns. markkinapaikalla. Norjalainen Povl Simonsen tutki latomuksia 1960-luvulla Karasjoen Ássebáktissa, mutta tulkitsi ne haudoiksi (Ássebákte-gravor). 1980-luvulta lähtien latomukset on tulkittu yksiselitteisesti tulisijoiksi. Tuolloin Christian Carpelan tunnisti Nukkumajoen tyypin asuinpaikoilla suorakaiteen muotoisia latomuksia, jotka olivat muiden kotien joukossa rivimäisessä muodostelmassa.((Carpelan 2003; Storli 1991)) |
Liesilatomusasuinpaikkoja ovat käyttäneet saamelaiset metsästäjä-keräilijät, jotka ovat saattaneet pitää myös muutamia lampaita sekä veto- ja takkaporoja. Osa asuinpaikoista on ollut talviasuinpaikkoja, ja niissä on yleensä enemmän kuin viisi latomusta. Talvipaikkojen latomukset ovat korkeampia kuin kesäasuinpaikoilla. Pienemmät latomusryhmät on tulkittu asuinpaikoiksi, joita on käytetty lumettomina vuodenaikoina. Ne ovat saattaneet olla pyyntiin liittyviä asuinpaikkoja((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hedman & Olsen 2009)). | Liesilatomusasuinpaikkoja ovat käyttäneet saamelaiset metsästäjä-keräilijät, jotka ovat saattaneet pitää myös muutamia lampaita sekä veto- ja takkaporoja. Osa asuinpaikoista on ollut talviasuinpaikkoja, ja niissä on yleensä enemmän kuin viisi latomusta. Talvipaikkojen latomukset ovat korkeampia kuin kesäasuinpaikoilla. Pienemmät latomusryhmät on tulkittu asuinpaikoiksi, joita on käytetty lumettomina vuodenaikoina. Ne ovat saattaneet olla pyyntiin liittyviä asuinpaikkoja((Halinen 2009; 2016; Halinen et al. 2013; Hedman & Olsen 2009)). |