Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:louhos

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:louhos [2017/04/05 19:17]
Helena Ranta
wiki:louhos [2017/05/24 14:09]
Helena Ranta [Ajoitus]
Rivi 3: Rivi 3:
 ====== Louhos ====== ====== Louhos ======
 {{:​wiki:​kalkkikivilouhos_kalkberg2b.jpg?​450|}} {{:​wiki:​kalkkikivilouhos_kalkberg2b.jpg?​450|}}
 +
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
 +
 Kiviraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:​louhos. http://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​louhos.)) ​ Kiviraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:​louhos. http://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​louhos.)) ​
 +
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-{{ :​wiki:​louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?​250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja,​ jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla. Joillakin alueilla louhostoiminta on jatkunut pitkään ja muuttunut 1900-luvulla teolliseksi,​ jolloin vanhimmat jäännökset ovat tuhoutuneet louhosten laajentuessa. Pienten kotitarvelouhosten ajoittaminen on monesti vaikeaa. Ajoitus on yleensä pääteltävä kohteen todennäköisen historiallisen yhteyden perusteella tai etsittävä ajoittavia piirteitä louhintatekniikasta kertovista jäljistä.((Niukkanen 2009: 46–47))+{{ :​wiki:​louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?​250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja,​ jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla. ​ 
 + 
 +Joillakin alueilla louhostoiminta on jatkunut pitkään ja muuttunut 1900-luvulla teolliseksi,​ jolloin vanhimmat jäännökset ovat tuhoutuneet louhosten laajentuessa. Pienten kotitarvelouhosten ajoittaminen on monesti vaikeaa. Ajoitus on yleensä pääteltävä kohteen todennäköisen historiallisen yhteyden perusteella tai etsittävä ajoittavia piirteitä louhintatekniikasta kertovista jäljistä.((Niukkanen 2009: 46–47))
  
 {{ :​wiki:​louhos_kiilausura_pyterlahti.jpg?​250|}}Louhintatekniikka on jättänyt kohteisiin tunnusomaisia piirteitä. Vakokiilausmenetelmä oli vallitsevana käytössä louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle. Siinä lohkottavaan pintaan tehtiin hakulla tai meisseliä lekalla lyöden kiilausvako,​ johon riittävän syvyyden jälkeen aseteltiin rautakiiloja. Kivi rakoili ja lohkesi kun kiiloja lyötiin vuorotellen tai yhtäaikaisesti. Apuna lohkojen irrottamisessa ja pilkkomisessa käytettiin mm. rautakankea.((Raunio 1965)) ​ {{ :​wiki:​louhos_kiilausura_pyterlahti.jpg?​250|}}Louhintatekniikka on jättänyt kohteisiin tunnusomaisia piirteitä. Vakokiilausmenetelmä oli vallitsevana käytössä louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle. Siinä lohkottavaan pintaan tehtiin hakulla tai meisseliä lekalla lyöden kiilausvako,​ johon riittävän syvyyden jälkeen aseteltiin rautakiiloja. Kivi rakoili ja lohkesi kun kiiloja lyötiin vuorotellen tai yhtäaikaisesti. Apuna lohkojen irrottamisessa ja pilkkomisessa käytettiin mm. rautakankea.((Raunio 1965)) ​
Rivi 19: Rivi 24:
 **Rakennuskivilouhos** ​ **Rakennuskivilouhos** ​
  
-Vanhimmat kivilouhokset liittyvät keskiaikaisten linnojen, kivikirkkojen ja kellareiden rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta,​ mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien ​(TurkuVaasaHelsinki) ​jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))+Vanhimmat kivilouhokset liittyvät ​[[wiki:​keskiaikainen-linna|keskiaikaisten linnojen]][[wiki:​kirkko|kivikirkkojen]] ja [[wiki:​kellari|kellareiden]] rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta,​ mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, ​TurkunVaasan ja Helsingin ​jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
  
-{{:​wiki:​louhos_pyterlahti.jpg?​280 |}}Rakennuskiviä vietiin 1700- ja 1800-luvuilla ​paljon myös Pietariin. Nykyaikainen graniittiteollisuus alkoi Suomessa ​varsinaisesti,​ kun Virolahden ​Pyterlahden alueelta alettiin louhia ​graniittia Pietarin rakennuksia,​ siltoja ja laitureita varten. ​Työntekijöiden määrä ​Pyterlahdessa ​nousi useisiin satoihin, ja alueelle rakennettiin niin majoitustiloja ​kuin satamalaitureita. Pyterlahden graniitista valmistetuista Venäjän pääkaupungin monumenteista tunnetuimmat ovat Iisakinkirkon pylväät ja Aleksanteri I:n monoliitti Palatsiaukiolla.((Kaukiainen 2016)) ​Huomattava 1850-lukua edeltävä kivirakennushanke oli myös Ahvenanmaan Bomarsundin linnoituksen työmaa.+{{:​wiki:​louhos_pyterlahti.jpg?​280 |}}Rakennuskiviä vietiin 1700- ja 1800-luvuilla Pietariin. Nykyaikainen graniittiteollisuus alkoi Suomessa Virolahden ​Pyterlahdella,​ jossa louhittiin ​graniittia Pietarin rakennuksia,​ siltoja ja laitureita varten. Pyterlahdessa ​oli satoja työntekijöitä, ja alueella oli majoitustiloja ​ja satamalaitureita.((Kaukiainen 2016))
  
-Rakennuskivien kysyntä kasvoi 1800-luvulla. Moderni 1800-luvun lopun kivirakentaminen vaati tasalaatuista raaka-ainetta,​ mikä ohjasi kiviteollisuuden sijoittumista. Ensimmäinen pysyvä kivityömaa perustettiin vuonna 1886 Hankoon, jossa Oy Granit Ab aloitti ​toimintansa. ​Kiviteollisuuden volyymi kasvoi vuonna 1900, kun Suomen Kiviteollisuus Oy alkoi louhia ja muokata ​Uudenkaupun alueen ​harmaata ja Vehmaan Uhlun punaista graniittia. Kiviteollisuus kasvoi nopeasti, sillä kovalla ​suomalaisella ​rakennuskivellä oli kysyntää ​ulkomailla ​mm. Iso-Britanniassa ja Venäjällä. Raakakiven ohella vietiin valmiita rakennuskiviä sekä katupintoihin ​käytettyjä nupukiviä. Viennin huippu saavutettiin vuonna 1936. Vientigraniitin päätuotantoalueet ovat olleet Kökarissa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa,​ Taivassalossa,​ Mikkelissä,​ Hyvinkäällä,​ Jyväskylässä,​ Varpaisjärvellä,​ Kurussa ja Espoossa.((Karikoski ​al 1951: 296–297.))+Rakennuskivien kysyntä kasvoi 1800-luvulla. Ensimmäinen pysyvä kivityömaa perustettiin vuonna 1886 Hankoon Oy Granit Ab aloittaessa ​toimintansa. Suomen Kiviteollisuus Oy alkoi 1900 louhia ja muokata ​Uudenkaupungin ​harmaata ja Vehmaan Uhlun punaista graniittia. Kiviteollisuus kasvoi nopeasti, sillä kovalla rakennuskivellä oli kysyntää mm. Iso-Britanniassa ja Venäjällä. Raakakiven ohella vietiin valmiita rakennuskiviä sekä katuihin ​käytettyjä nupukiviä. Viennin huippu saavutettiin vuonna 1936. Vientigraniitin päätuotantoalueet ovat olleet Kökarissa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa,​ Taivassalossa,​ Mikkelissä,​ Hyvinkäällä,​ Jyväskylässä,​ Varpaisjärvellä,​ Kurussa ja Espoossa.((Karikoski ​et al1951: 296–297.))
  
-**Teollisuuskivilouhos**+Teollisuuskivinä louhittiin mm. kalkkikiveä,​ vuolukiveä,​ kvartsiittia,​ fylliittiä ja käyttötarkoitustensa osalta myös piimaata.
  
-Teollisuuskiviä ovat mmkalkkikivivuolukivikvartsiitti,​ fylliitti ​ja käyttötarkoitustensa osalta myös piimaa+Helposti muokattavaa vuolukiveä on Suomessa vain muutamassa paikassaEsiintymistä tärkein on Juuan Nunnalahti Pielisjärven rannallajossa on useita louhoksia. Vuolukiven teollinen käyttö alkoi vuonna 1889jolloin Suomen Vuolukivi Oy perustettiin. Vuolukiveä on käytetty erityisesti rakennusten julkisivuihin ​ja tulisijojen materiaalina.
  
-Helposti muokattavaa vuolukiveä esiintyy Suomessa vain muutamassa paikassa. Esiintymistä tärkein on Juuan Nunnalahti Pielisjärven rannalla, jossa on useita louhoksia. Vuolukiven teollinen käyttö alkoi vuonna 1889, jolloin Suomen Vuolukivi Oy perustettiin. Vuolukiveä on käytetty erityisesti rakennusten julkisivuihin ja tulisijojen materiaalina. +Kvartsiitti- ja fylliittiliuskeita on perinteisesti käytetty erityisesti kovasimien eli liippojen valmistukseen. Kalvolassa liippojen tuotanto oli alkanut jo keskiajan lopulla, ja pitäjä oli vuosisatoja tärkein tuottaja Suomessa((Oja 1969)). Längelmäen-Eräjärven-Oriveden fylliittiliusketta alettiin louhia 1700-luvun lopulla. Liuskekappaleiden pitkänomaisen muodon seurauksena myös louhokset olivat usein pitkiä ja kapeita, mutta eivät erityisen syviä. Kovasimien teollinen jalostus hiotuiksi kovasimiksi aloitettiin 1900-luvun alussa louhosten lähellä Kuhmoisten Leppäkoskella. Myöhemmin 1900-luvulla liuskeiden käyttö on lisääntynyt laattakivinä ja myös julkisivumateriaalina.((Syväjärvi 2002.))
- +
-Kvartsiitti- ja fylliittiliuskeita on perinteisesti käytetty erityisesti kovasimien eli liippojen valmistukseen. Kalvolassa liippojen tuotanto oli alkanut jo keskiajan lopulla, ja pitäjä oli vuosisatoja tärkein tuottaja Suomessa((Oja 1969)). Längelmäen-Eräjärven-Oriveden fylliittiliusketta alettiin louhia 1700-luvun lopulla. Käytännössä louhoksista oli aluksi poistettava huonolaatuinen pintakivi, jonka alta saatiin kovasimiin sopivaa liusketta. Liuskekappaleiden pitkänomaisen muodon seurauksena myös louhokset olivat usein pitkiä ja kapeita, mutta eivät erityisen syviä. Louhoksia on mm. Oriveden Koljonkannan kylän Kovasinmäessä. Kovasimien teollinen jalostus hiotuiksi kovasimiksi aloitettiin 1900-luvun alussa louhosten lähellä Kuhmoisten Leppäkoskella. Myöhemmin 1900-luvulla liuskeiden käyttö on lisääntynyt laattakivinä ja myös julkisivumateriaalina.((Syväjärvi 2002.))+
  
 **Kalkkikivilouhos** **Kalkkikivilouhos**
Rivi 45: Rivi 48:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Kalkkilouhoksia tunnetaan 1300-luvulta alkaen.+Kalkkilouhoksia tunnetaan 1300-luvulta alkaen ​ja varhaisimmat ammattimaisen rakennuskiven louhinta- ja hakkuupaikat lienevät sijainneet keskiajalla linnojen ja kirkkojen lähistölläLohja on esimerkki on alueesta, jossa ikimuistoinen rakennusaineen louhinta on kasvanut suurtteollisuudsksi samoilla sijoilla.  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Suomen tärkein kalkkikiviesiintymä on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla, missä sitä on hyödynnetty keskiajalta 2000-luvulle. Huomattavia kalkkiesiintymiä on lisäksi etelärannikolla Ahvenanmaalta Porvoon seuduille, mutta esiintymiä löytyy ​eri puolilta Suomea mmLappeenrannasta ​ja Vimpelistä+Suomen tärkein kalkkikiviesiintymä on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla, missä sitä on hyödynnetty keskiajalta 2000-luvulle. Huomattavia ​jo varhain hyödynnettyjä ​kalkkiesiintymiä on lisäksi etelärannikolla Ahvenanmaalta Porvoon seuduille ​ja esimerkiksi Lapin Kolarissa. 
 + 
 +Kiviteollisuuden ​eri ole tarvinnut keskittyä samaan tapaan muutamien esiintymien yhteyteen kuin toellisten kalkkipolttimoidenKivilouhoksia on perustettu keskeisiin rannikon ​ja sisämaan kaupunkeihin,​ erityisiä graniittilaatuja taroaviin paikkoihin (Kuru, Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti, Hanko). 
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]]. ​+Teollista aikaa edeltävien (1880-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 47. 
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Favorin, Martti** 1980. //​Virolahden historia// II. 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Mikkeli. **Favorin, Martti** 1980. //​Virolahden historia// II. 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Mikkeli.
 **Hoving, Viktor** 1951. //Lohjan kalkkitehdas 1897–1950//​. Virkkala. **Hoving, Viktor** 1951. //Lohjan kalkkitehdas 1897–1950//​. Virkkala.
-**Kaukiainen,​ Yrjö** 2016. //Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.//​ Suomalaisen ​Kirjalisuuden ​Seura.  +**Kaukiainen,​ Yrjö** 2016. //Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.//​ Suomalaisen ​Kirjallisuuden ​Seura.  
-**Karikoski V. A. M.Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki. +**Karikoski V. A. M.Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki. 
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3, Museovirasto rakennushistorian osasto+**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3. 
-**Nyström, Per** 1951. Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö 1898–1948. Parainen.+**Nyström, Per** 1951. //Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö 1898–1948//. Parainen.
 **Oja, Aulis** 1969. Vanhin tieto Kalvolan kovasinteollisuudesta. //​Kotiseutu//​ 1969: 165. **Oja, Aulis** 1969. Vanhin tieto Kalvolan kovasinteollisuudesta. //​Kotiseutu//​ 1969: 165.
-**Raunio, Eino** 1965. //​Virolahden louhokset. Selostus vuosien 1964−1965 aikana suoritetusta selvittelystä Virolahden kivilouhosten kohdalla//. KäsikirjoitusKymenlaakson ​museo.+**Raunio, Eino** 1965. //​Virolahden louhokset. Selostus vuosien 1964−1965 aikana suoritetusta selvittelystä Virolahden kivilouhosten kohdalla//. Käsikirjoitus Kymenlaakson ​museon arkistossa.
 **Syväjärvi,​ Arto** 2002. //Kivisiä tarinoita//​. Tampere, http://​www.saunalahti.fi/​syvajar2/​KivisiaTarinoita.pdf luettu 20.1.2016. ​ **Syväjärvi,​ Arto** 2002. //Kivisiä tarinoita//​. Tampere, http://​www.saunalahti.fi/​syvajar2/​KivisiaTarinoita.pdf luettu 20.1.2016. ​
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 **Kykyri, Marita** 1997a. Inventering av historiska fornlämningar i Bomarsund sydväst om Huvudfästningen. //Åländsk Odling// 1997: 133–141. ​ **Kykyri, Marita** 1997a. Inventering av historiska fornlämningar i Bomarsund sydväst om Huvudfästningen. //Åländsk Odling// 1997: 133–141. ​
-**Kykyri, Marita** 2008. //Kotka, Katariinan kivilouhos//​. Tarkastuskertomus. Museovirasto. 
 **Kykyri, Marita** 1997b. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnista. //​Muinaistutkija//​ 3/1997: 24–28. ​ **Kykyri, Marita** 1997b. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnista. //​Muinaistutkija//​ 3/1997: 24–28. ​
 +**Kykyri, Marita** 2008. //Kotka, Katariinan kivilouhos//​. Tarkastuskertomus Museoviraston arkistossa.
 +
  
  
wiki/louhos.txt · Viimeksi muutettu: 2023/05/09 11:59 / Veli-Pekka Suhonen