Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:louhos [2017/04/05 19:28]
Helena Ranta
+++ wiki:louhos [2017/05/15 12:15]
Helena Ranta
@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ====== Louhos ======
 {{:wiki:kalkkikivilouhos_kalkberg2b.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
 Kiviraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:louhos. http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:louhos.))
 ===== Kuvaus =====
-{{ :wiki:louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja, jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla. Joillakin alueilla louhostoiminta on jatkunut pitkään ja muuttunut 1900-luvulla teolliseksi, jolloin vanhimmat jäännökset ovat tuhoutuneet louhosten laajentuessa. Pienten kotitarvelouhosten ajoittaminen on monesti vaikeaa. Ajoitus on yleensä pääteltävä kohteen todennäköisen historiallisen yhteyden perusteella tai etsittävä ajoittavia piirteitä louhintatekniikasta kertovista jäljistä.((Niukkanen 2009: 46–47))
+{{ :wiki:louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja, jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla.
+Joillakin alueilla louhostoiminta on jatkunut pitkään ja muuttunut 1900-luvulla teolliseksi, jolloin vanhimmat jäännökset ovat tuhoutuneet louhosten laajentuessa. Pienten kotitarvelouhosten ajoittaminen on monesti vaikeaa. Ajoitus on yleensä pääteltävä kohteen todennäköisen historiallisen yhteyden perusteella tai etsittävä ajoittavia piirteitä louhintatekniikasta kertovista jäljistä.((Niukkanen 2009: 46–47))
 {{ :wiki:louhos_kiilausura_pyterlahti.jpg?250|}}Louhintatekniikka on jättänyt kohteisiin tunnusomaisia piirteitä. Vakokiilausmenetelmä oli vallitsevana käytössä louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle. Siinä lohkottavaan pintaan tehtiin hakulla tai meisseliä lekalla lyöden kiilausvako, johon riittävän syvyyden jälkeen aseteltiin rautakiiloja. Kivi rakoili ja lohkesi kun kiiloja lyötiin vuorotellen tai yhtäaikaisesti. Apuna lohkojen irrottamisessa ja pilkkomisessa käytettiin mm. rautakankea.((Raunio 1965))
@@ Rivi 19: / Rivi 24: @@
 **Rakennuskivilouhos**
-Vanhimmat kivilouhokset liittyvät keskiaikaisten linnojen, kivikirkkojen ja kellareiden rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta, mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien (Turku, Vaasa, Helsinki) jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
+Vanhimmat kivilouhokset liittyvät [[wiki:keskiaikainen-linna|keskiaikaisten linnojen]], [[wiki:kirkko|kivikirkkojen]] ja [[wiki:kellari|kellareiden]] rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta, mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, Turkun, Vaasan ja Helsingin jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
 {{:wiki:louhos_pyterlahti.jpg?280 |}}Rakennuskiviä vietiin 1700- ja 1800-luvuilla Pietariin. Nykyaikainen graniittiteollisuus alkoi Suomessa Virolahden Pyterlahdella, jossa louhittiin graniittia Pietarin rakennuksia, siltoja ja laitureita varten. Pyterlahdessa oli satoja työntekijöitä, ja alueella oli majoitustiloja ja satamalaitureita.((Kaukiainen 2016))
@@ Rivi 49: / Rivi 54: @@
 ===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].
+Teollista aikaa edeltävien (1880-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 47.
 ===== Lähteet =====
 **Favorin, Martti** 1980. //Virolahden historia// II. 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Mikkeli.
 **Hoving, Viktor** 1951. //Lohjan kalkkitehdas 1897–1950//. Virkkala.
-**Kaukiainen, Yrjö** 2016. //Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.// Suomalaisen Kirjalisuuden Seura.
+**Kaukiainen, Yrjö** 2016. //Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.// Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
 **Karikoski V. A. M.& Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//. Helsinki.
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3.
-**Nyström, Per** 1951. Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö 1898–1948. Parainen.
+**Nyström, Per** 1951. //Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö 1898–1948//. Parainen.
 **Oja, Aulis** 1969. Vanhin tieto Kalvolan kovasinteollisuudesta. //Kotiseutu// 1969: 165.
-**Raunio, Eino** 1965. //Virolahden louhokset. Selostus vuosien 1964−1965 aikana suoritetusta selvittelystä Virolahden kivilouhosten kohdalla//. Käsikirjoitus. Kymenlaakson museo.
+**Raunio, Eino** 1965. //Virolahden louhokset. Selostus vuosien 1964−1965 aikana suoritetusta selvittelystä Virolahden kivilouhosten kohdalla//. Käsikirjoitus Kymenlaakson museon arkistossa.
 **Syväjärvi, Arto** 2002. //Kivisiä tarinoita//. Tampere, http://www.saunalahti.fi/syvajar2/KivisiaTarinoita.pdf luettu 20.1.2016.
 ===== Muu kirjallisuus =====
 **Kykyri, Marita** 1997a. Inventering av historiska fornlämningar i Bomarsund sydväst om Huvudfästningen. //Åländsk Odling// 1997: 133–141.
-**Kykyri, Marita** 2008. //Kotka, Katariinan kivilouhos//. Tarkastuskertomus. Museovirasto.
 **Kykyri, Marita** 1997b. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnista. //Muinaistutkija// 3/1997: 24–28.
+**Kykyri, Marita** 2008. //Kotka, Katariinan kivilouhos//. Tarkastuskertomus Museoviraston arkistossa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut