Käyttäjän työkalut
wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/04/02 21:00] Helena Ranta |
wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/04/04 15:26] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, valtiomuodostuksen ja alati kehittyvien rakennustekniikoiden johdosta. Asutuksen sijainti ja muoto alkoivat olla yhä enemmän ylhäältä johdettua ja yhteiskunnan eri toimintoihin ja rakenteisiin liittyvää. Esimerkiksi sarkajako yhdisti keskiajalla aiemmin hajanaiset kylät yhteisille tonteille, kun taas isojako hajotti samat kylät 1700- ja 1800-luvuilla. Rakentamiseen innovaatiot ja muodit levisivät yhteyksien parantuessa nopeammin ulkomailta Suomeen ja Suomen sisällä alueelta toiselle. Myös yhteiskunnan stratigrafia alkaa erottua yhä selvemmin eri rakennustyypeissä, koska niillä manifestoitiin vaurautta sekä maallista ja hengellisen valtaa. Köyhin väestö asui maakuopissa, rikkaimmat sen sijaan kivisissä kartanoissa. Väliin mahtuu mitä moninaisin joukko erilaisia asutusmuotoja. Yleisimpiä asuinrakennuksia olivat varmaankin keskiajalta lähtien savutuvat, jotka säilyivät Suomen syrjäseuduilla käytössä 1900-luvulle saakka, vaikka ne muualla olivat uuden ajan kuluessa – viimeistään 1600-luvulta alkaen – korvautuneet pikku hiljaa parituvilla. Kaikenlaisia asuinrakennustyyppien rinnalla oli lukuisia erilaisiin elinkeinoihin liittyviä rakennuksia, kuten riihiä, navettoja, aittoja ja saunoja. Lisäksi pysyvien asuinpaikkojen ohella oli suuri joukko tilapäisiä asuinpaikkoja, kuten leirejä, kaskimajoja jne. | Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, valtiomuodostuksen ja alati kehittyvien rakennustekniikoiden johdosta. Asutuksen sijainti ja muoto alkoivat olla yhä enemmän ylhäältä johdettua ja yhteiskunnan eri toimintoihin ja rakenteisiin liittyvää. Esimerkiksi sarkajako yhdisti keskiajalla aiemmin hajanaiset kylät yhteisille tonteille, kun taas isojako hajotti samat kylät 1700- ja 1800-luvuilla. Rakentamiseen innovaatiot ja muodit levisivät yhteyksien parantuessa nopeammin ulkomailta Suomeen ja Suomen sisällä alueelta toiselle. Myös yhteiskunnan stratigrafia alkaa erottua yhä selvemmin eri rakennustyypeissä, koska niillä manifestoitiin vaurautta sekä maallista ja hengellisen valtaa. Köyhin väestö asui maakuopissa, rikkaimmat sen sijaan kivisissä kartanoissa. Väliin mahtuu mitä moninaisin joukko erilaisia asutusmuotoja. Yleisimpiä asuinrakennuksia olivat varmaankin keskiajalta lähtien savutuvat, jotka säilyivät Suomen syrjäseuduilla käytössä 1900-luvulle saakka, vaikka ne muualla olivat uuden ajan kuluessa – viimeistään 1600-luvulta alkaen – korvautuneet pikku hiljaa parituvilla. Kaikenlaisia asuinrakennustyyppien rinnalla oli lukuisia erilaisiin elinkeinoihin liittyviä rakennuksia, kuten riihiä, navettoja, aittoja ja saunoja. Lisäksi pysyvien asuinpaikkojen ohella oli suuri joukko tilapäisiä asuinpaikkoja, kuten leirejä, kaskimajoja jne. | ||
| \\ | \\ | ||
| + | Kaupunkien asuinrakennukset olivat keskiajalla ja uuden ajan alussa varsin samantapaisia kuin maaseudun vastaavat, tosin erilaiset rakennustekniset ym. uutuudet saavuttivat vilkkaiden yhteyksien ansiosta kaupungit maaseudun kyliä aikaisemmin. Tavallisin rakennustyyppi oli salvottu hirsirakennus. Savutupa oli keskiajan kaupungeissa yleinen asumus, mutta niitä oli köyhimmän väestön käytössä vielä 1800-luvulla. Yksinäistuvan rinnalla paritupa oli suosittu rakennustyyppi 1500- ja 1600-luvuilla. Tällöin myös uloslämpiävät eli savupiipulliset uunit yleistyivät, ja lasi-ikkunat lisäsivät asumismukavuutta. 1600- ja 1700-luvulla asuinrakennuksissa yleistyi kapearunkoisuuden ohella ns. karoliininen pohjakaava, jossa rakennus oli kahden huoneen levyinen. Myös erilaiset lämmitysuunit ja suuremmat lasi-ikkunat yleistyivät tuolloin. Samalla tontilla saattoi olla erityyppisiä asuinrakennuksia, joista edustavin oli tontin omistavien porvareiden käytössä, ja muissa asusti esimerkiksi perheenjäseniä, palvelusväkeä tai vierailevia kauppiaita. | ||
| + | \\ | ||
| + | Keskusvalta kiinnitti huomiota kaupunkirakentamisen edustavuuteen, ja erilaisilla kielloilla ja määräyksillä pyrittiin ohjaamaan rakennusten kokoa, sijoittelua ja ulkonäköä. Paloturvallisuuden vuoksi suosittiin kivirakentamista. Toki porvarit itsekin pyrkivät osoittamaan vaurauttaan ja asemaansa omistamiensa asuinrakennusten välityksellä. Puurakennukset saattoivat olla hyvin koristeellisia ja asumismukavuudeltaan kivirakennuksia parempia, joten puurakennuksessa asuminen välttämättä merkinnyt omistajansa alempaa sosioekonomista statusta. | ||
| + | |||
| + | \\ | ||
| + | |||
| **Kirjallisuutta** | **Kirjallisuutta** | ||
| \\ | \\ | ||
| Rivi 39: | Rivi 45: | ||
| **Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 147-169. Helsinki: National Board of Antiquities. | **Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 147-169. Helsinki: National Board of Antiquities. | ||
| **Liedgren, Lars** 1991. Merovingertida bebyggelselämningar på Kalaschabrännan I Malax. Julkaisussa Baudou, E. & Engelmark, R. & Liedgren, L. & Segerström U & Wallin, J.-E. (toim.): //Järnåldersbygd i Österbotten. En ekologisk-arkeologisk studie av bosättningskontinuitet och resursutnyttjande//: 103–148. Vasa: Scriptum. | **Liedgren, Lars** 1991. Merovingertida bebyggelselämningar på Kalaschabrännan I Malax. Julkaisussa Baudou, E. & Engelmark, R. & Liedgren, L. & Segerström U & Wallin, J.-E. (toim.): //Järnåldersbygd i Österbotten. En ekologisk-arkeologisk studie av bosättningskontinuitet och resursutnyttjande//: 103–148. Vasa: Scriptum. | ||
| + | **Lilius, Henrik** 1985. //Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town//. Rungsted Kyst. | ||
| **Lönnqvist, Kenneth K. A.** 2009. Pyhtää Susikopinharju (I), Finland: a Site with Mesolithic Dwellings. //Proceedings of the Prehistoric Society// 75: 305–344. | **Lönnqvist, Kenneth K. A.** 2009. Pyhtää Susikopinharju (I), Finland: a Site with Mesolithic Dwellings. //Proceedings of the Prehistoric Society// 75: 305–344. | ||
| **Manninen, Mikael A.** 2007. Non-flint pseudo-lithics: some considerations. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 76–83. | **Manninen, Mikael A.** 2007. Non-flint pseudo-lithics: some considerations. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 76–83. | ||
| Rivi 49: | Rivi 56: | ||
| **Schulz, Hans-Peter** 2007. Artefact – geofact analysis of the lithic material from the Susiluola Cave. //Fennoscandia archaeologica// XXV: 73–82. | **Schulz, Hans-Peter** 2007. Artefact – geofact analysis of the lithic material from the Susiluola Cave. //Fennoscandia archaeologica// XXV: 73–82. | ||
| **Schulz, Hans-Peter & Rostedt, Tapani** 2008. Debating Susiluola – Some Comments. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 64–75. | **Schulz, Hans-Peter & Rostedt, Tapani** 2008. Debating Susiluola – Some Comments. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 64–75. | ||
| + | **Seppänen, Liisa** 2012. //Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto//. Väitöskirja, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Arkeologia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1 | ||
| **Uino, Pirjo** 1986. //An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo II//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Helsinki. | **Uino, Pirjo** 1986. //An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo II//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Helsinki. | ||
| **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan waiheita// 14 (1996):1: 5–15. | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan waiheita// 14 (1996):1: 5–15. | ||
wiki/luokka/asuminen_ja_oleskelu.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/10 09:15 / Veli-Pekka Suhonen