Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
====== Hautaaminen ======

{{:wiki:luokka:dg1770_3_p.jpg?800|}}

Tässä aihealueessa tuodaan esiin hautaamisen eri muodot ja hautoihin liittyvät rakenteet. Ajallisina ryhminä hahmottuvat esihistoriallisen ajan hautaukset vaihtelevine hautarakenteineen sekä hauta-antimineen ja toisaalta historiallisen ajan, kristilliseen traditioon pohjautuva, ruumishautaaminen. Yleisesti hautaaminen tarkoittaa vainajan sijoittamista lopulliseen paikkaansa kuoleman jälkeen, tarkoitusta varten tehtyyn hautaan. Yleisimmät hautaustavat ovat polttohautaus ja ruumishautaus. 

<hidden Lue lisää >
Polttohautaus on hautaustapa, jossa vainaja poltetaan ennen hautaamista. Esihistoriallisia polttohautoja on niin maanpäällisistä kuin maanalaisissa hautarakenteissa ja polttaminen on tapahtunut roviolla. Ruumishautauksessa vainaja haudataan polttamatta. Yleisesti ruumishaudalla tarkoitetaan maanalaista hautarakennetta, maahan kaivettua kuoppaa, johon vainaja on asetettu polttamatta. Esihistoriallisena aikana ruumishautauksia on tehty myös maanpäällisiin rakenteisiin tai niiden yhteyteen. Lisäksi tunnetaan Etelä-Pohjanmaalta Levänluhdan ja Käldamäen löytöpaikat, joissa vainajat on haudattu veteen. Ilmahautaamisesta, jossa ruumis jätetään esim. kalliolle, ei Suomessa ole säilynyt merkkejä.
\\
Hauta on maanalainen tai maan pinnalle tehty rakenne, jossa on vainajan jäännöksiä tai muita hautaan viittaavia löytöjä kuten arkun jäännökset, hauta-antimia. Haudan tunnistaminen ei aina ole selvää, jos jäännöksiä vainajasta ei ole tai vain osa vainajan luista löytyy haudaksi tulkitun rakenteen yhteydestä. Aina ei hautarakenteita myöskään ole arkeologisin kaivauksin tutkittu, joten päätelmä haudasta tehdään myös muiden seikkojen kuten hautaröykkiöiden tapauksessa ulkomuodon ja sijainnin perusteella. 
\\
Suomessa ensimmäiset tunnetut haudat ovat mesoliittiselta kivikaudelta. Esihistoriallisen ajan hautauksissa voi olla vain yhdelle vainajalle tehtyjä hautauksia tai samaa hautarakennetta on käytetty ja laajennettu aikojen saatossa. Kyseessä voi olla myös kollektiivinen hautaus, jossa yksittäisiä hautauksia ei välttämättä voida erottaa. Monesti haudat ovat laajoinakin kalmistoina ja samassa kalmistossa voi olla erityyppisiä hautarakenteita pitkältäkin ajalta. Kaikkia hautamuotoja, joita esihistoriallisena aikana on käytetty, ei välttämättä kuitenkaan tunneta tai ole tunnistettu. Erityisesti esihistoriallisen ajan hautauksista pyritään myös tekemään päätelmiä hautaavan yhteisön uskomuksista ja kuolemaan liittyvistä rituaaleista, koska kirjallista lähdeaineistoa ei niistä ole.
\\
Toinen suuri ajallinen ryhmä on historiallisen ajan hautaukset. Kirkkojen yhteydessä olevat hautausmaat ovat yleensä seurakuntien hallinnassa. On kuitenkin useita historiallisen ajan hautapaikkoja, jotka luokitellaan muinaisjäännöksiksi. Tällaisia ovat mm. epidemiahautausmaat, ortodoksikalmistot, hautasaaret, kirkkohaudat sekä yksityiset hautausmaat. Myös sotahistoriallisiin muinaisjäännöksiin kuuluu hautapaikkoja kuten sotilashautausmaat, joukkohaudat ja kentälle tapahtuneet hautaukset. Osaan edellä mainituista hautapaikoista liittyy myös perimätietoa ja/tai paikannimi viittaa hautauksiin.</hidden>


\\
Seuraavat sivut on liitetty tähän aihealueeseen:

{{topic>wiki:luokka:hautaaminen&nouser&nodate}}



\\


===== Kirjallisuutta =====

**Edgren, Torsten, Salo, Unto & Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 1984. //Suomen historia// 1. Espoo.
**Edgren, Torsten & Törnblom, Lena** 1993. //Finlands historia// I. Ekenäs.
**Haggrén, Georg, Halinen, Petri, Lavento, Mika, Raninen, Sami & Wessman, Anna**. //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus.
**Hiekkanen, Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.), //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800-1200//. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271-379.
**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
**Niukkanen, Marianne** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. //Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita// 3, Museovirasto rakennushistorian osasto.
 **Purhonen, Paula** 1998. //Kristinuskon saapumisesta Suomeen. Uskontoarkeologinen tutkimus//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 106.
**Salo, Kati & Niukkanen, Marianne** (toim.) 2011. Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät. //Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja// 22, Museovirasto.
**Wessman, Anna** 2010. //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550-1150)//. Iskos 17. Helsinki.
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
