Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:muinaislinna [2017/03/23 12:58] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:muinaislinna [2019/02/06 11:01] (nykyinen) Helena Ranta [Määritelmä] |
||
---|---|---|---|
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
{{:wiki:ak17276_1p.jpg?450|}} | {{:wiki:ak17276_1p.jpg?450|}} | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
+ | rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle, kalliomäelle tai ympäristöönsä nähden korkealle saarelle rakennettu varustus | ||
- | Rautakautinen tai varhaishistoriallinen linnoitettu mäki tai kallio, jonka rinteillä on puolustustarkoitukseen tehtyjä maa- ja kivivalleja | ||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | {{ :wiki:linnavuori_pisamalahti.jpg?300|}}Korkeille ja jyrkkäseinäisille kallioille, mäille ja harjuilla rakennettuja muinaislinnoja kutsutaan tavallisesti linnavuoriksi. Puolustusvarustuksia on yleensä ainoastaan loivilla rinteillä, joita pitkin on ollut mahdollista nousta ylös linnan laelle. Maastossa nykyään näkyvät kylmämuuratut kivivallit ja -muurit saattavat olla hirsivarustusten seinä- tai arkkuperustuksia. Esihistoriallisella ajalla ei vielä käytetty tiiliä tai kalkkilaastia.((ks. esim. Raninen & Wessman 2015: 360.)) | + | {{ :wiki:linnavuori_pisamalahti.jpg?300|}}Muinaislinnojen paikoiksi on yleensä valittu jyrkkärinteisiä tai muuten vaikeasti saavutettavia mäkiä. Tutkimuksessa muinaislinnoja on ryhmitelty niiden sijainnin perusteella mäki- tai harjulinnoihin. Monista korkeille ja jyrkkärinteisille paikoille tehdyistä muinaislinnoista on käytetty myös nimeä linnavuori. Linna-nimisiä paikkoja tunnetaan Suomesta satoja, mutta niistä vain muutamat on varmuudella todettu muinaisjäännöksiksi. |
+ | |||
+ | Muinaislinnaan kuuluu määritelmän mukaan maasta tai kivistä rakennettu valli, joka on yleensä tehty ainakin loivimpien rinteiden suojaksi estämään laelle pääsyä. Valleissa voidaan usein erottaa aukkoja, joita on tavallisesti tulkittu porttien paikoiksi. Joskus portti on tehty poikkivalleilla solamaiseksi. Vallien rakentamisessa on käytetty myös ns. kylmämuurausta ja joissakin varustuksissa on mahdollisesti ollut myös puisia rakenteita. Muinaislinnoista on tavattu vallien lisäksi myös käytöstä kertovia jäännöksiä, joista tavallisimpia ovat vallien sisäpuolella havaittavat kaivannot ja kivirakennelmat. | ||
- | Muinaislinnat voidaan jakaa karkeasti mäki- ja harjulinnoihin. Mäkilinnoissa valli on rakennettu vain loiville rinteille, kun taas harjuilla valleja on jouduttu tekemään useampaan suuntaan. Muinaislinnojen valleissa on usein aukkoja, joita on pidetty porttien paikkoina. Joskus portti on tehty poikkivalleilla solamaiseksi. Muinaislinnojen lailla saattaa olla heittokivikasoja, liesikiveyksiä ja rakennusten pohjia.((Raninen & Wessman 2015: 360.)) | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Suomesta tunnetaan rautakaudelta ja varhaishistorialliselta ajalta lukuisia muinaislinnoja. Muinaislinnojen tarkkaa määrää ei arkeologisten tutkimusten vähyyden vuoksi tiedetä. J.-P. Taavitsainen toteaa väitöskirjassaan vuonna 1991, että Suomen nykyisten rajojen sisäpuolella on 72 varmaa muinaislinnaa((Taavitsainen 1991.)). Aikojen saatossa muinaislinnoina pidettyjä epävarmoja tai mahdollisia kohteita on kuitenkin satoja. | + | {{ :wiki:linnavuori_kajamo2.jpg?300|}}Vain muutamia muinaislinnoja on tutkittu arkeologisesti ja kenttätöiden aineisto on yleensä niukka. Arviot muinaislinnojen määrästä vaihtelevat, mutta 1990-luvulla tehdyn laskelman((Taavitsainen 1991)) mukaan Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishistorialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa. Nykyisin tämä määrä on hieman suurempi, sillä joitakin jäännöksiä on voitu varmistaa arkeologisissa tutkimuksissa muinaislinnoiksi. |
- | Vallitsevan käsityksen mukaan muinaislinnoilla oleskeltiin vain tilapäisesti. Muinaislinnat sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen tuntumassa. Lisäksi tunnetaan joitakin kilometrien päässä asutuksesta olevia kaukolinnoja.((Raninen & Wessman 2015: 360.)) | + | Valtaosa muinaislinnoista sijaitsee rautakautisen asutuksen tuntumassa, kylien ja talojen lähiympäristössä. Toisaalta niitä tunnetaan kilometrien päässä aikansa asutuskeskuksista. Tällaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina. Arkeologisten löytöjen niukkuus viittaa siihen, että muinaislinnat ovat olleet vain tilapäisessä tai lyhytaikaisessa käytössä. |
- | Useimmat muinaislinnat vaikuttavat paikallisyhteisöjen nopeasti rakentamilta varustuksilta. Muinaislinnat saattavat viitata suhteellisen hajanaisiin ja järjestäytymättömiin yhteisöihin, joiden sodankäynti on ollut puolustuksellista ryöstöretkien torjuntaa. Vasta kun vihollinen tuli valloittamaan alueita pysyvästi, muuttuivat muinaislinnat tehottomiksi.((Raninen & Wessman 2015: 361.)) | + | Muinaislinnojen käytöstä ei ole paljonkaan todisteita, mutta niitä on tutkimuksessa pidetty paikallisten, suhteellisten hajanaisten ja järjestäytymättömien yhteisöjen rakentamina ja ylläpitäminä. Näiden ryhmien sodankäynti olisi enimmäkseen ollut puolustuksellista ryöstöretkien torjuntaa. Muinaislinnat olivat jääneet käytöstä, kun vihollinen on pysynyt valloittamaan alueet pysyvästi.((Taavitsainen 1991; Raninen & Wessman 2015.)) |
+ | {{ :wiki:linnavuori_hautvuori2.jpg?300|}}Muinaislinnojen luotettava ajoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Pääosa linnoista on ilmeisesti ollut käytössä ainakin ristiretkiajalla, osa jopa 1400-luvulle saakka((Taavitsainen 1991)). Muutamissa muinaislinnoissa on todettu laastilla muurattuja tiili- ja harmaakivirakenteita, jotka viittaavat keskiaikaiseen käyttöön. Liedon Vanhalinnan esihistorialliselta ajalta lähtien käytössä olleella mäkilinnalla on todettu varma keskiaikainen rakennusvaihe((Luoto 1984)). Tunnetuimpia keskiaikaisia muinaislinnoja on Janakkalan Hakoisten Linnavuori, joka on todennäköisesti otettu käyttöön jo rautakaudella. Kirjallisuudessa esiintyy lisäksi tietoja, että muinaislinnoja olisi hyödynnetty tilapäisinä pakopaikkoina vielä historiallisella ajalla. | ||
- | Muinaislinnojen ajoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Pääosa linnoista lienee ristiretkiaikaisia, mutta niitä on voinut olla käytössä jopa 1400-luvulle saakka.((Raninen & Wessman 2015: 360.)) Ainakin joitakin niistä on varustettu keskiaikaistyyppisillä laastilla muuratuilla tiili- ja harmaakivirakenteilla. Varmuudella tiedetään, että Liedon Vanhanlinnan Mäkilinnalla on keskiajalle sijoittuva rakennusvaihe. Myös Janakkalan Hakoisten Linnavuoren keskiaikaisen linnan alkuperän on arveltu ulottuvan rautakauden puolelle. Kirjallisuudessa esiintyy lisäksi tietoja, että muinaislinnoja olisi hyödynnetty tilapäisinä pakopaikkoina vielä historiallisella ajalla.((Taavitsainen 1991.)) | + | Muinaislinnojen käyttöä koskevissa tulkinnoissa on pidetty mahdollisena myös tulitiedotusjärjestelmää. Historiallisten lähteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on käytetty merkinantotulia, joilla on voitu varoittaa lähestyvistä vihollisista. Vanajaveden vesistön varresta tunnetaan poikkeuksellisen paljon muinaislinnoja ja topografisin perustein linnojen välillä on oletettu olleen jonkinlainen tulitiedotusjärjestelmä. Linnoilta ei kuitenkaan ole löydetty merkinantotulien käytöstä kertovia jäännöksiä ja tulitiedotusjärjestelmää on pidetty epätodennäköisenä. Vanajaveden linnoja koskevassa tutkimuksissa on joka tapauksessa todettu, että näkyvyys on linnojen paikkaa valittaessa otettu huomioon ja näköyhteyttä on voitu pitää tarpeellisena. Useimmat muinaislinnat on rakennettu paikoille, jotka ovat maisemallisesti huomattavia. Samalla niiltä on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita. Linnoilla onkin todennäköisesti ollut merkitystä paitsi pako- ja puolustuspaikkoina myös yhteisöjen haltuun ottamina maamerkkeinä.((Taavitsainen 1991; Seppälä 2003)) |
Rivi 34: | Rivi 36: | ||
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
- | Rautakauden lopun ja varhaishistoriallisen ajan kiinteä asutuksen alue. | + | Rautakauden lopun ja varhaishistoriallisen ajan kiinteän asutuksen alue. Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla, mutta muutamia tiedetään myös Satakunnasta, Savosta ja Pohjois-Karjalasta. |
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
Rivi 42: | Rivi 44: | ||
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
- | + | **Luoto, Jukka** 1984. //Liedon Vanhanlinnan mäkilinna//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 87. | |
- | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Sodankäynti. //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Helsinki: 359–261. | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Sodankäynti. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 359–360. Gaudeamus. |
+ | **Seppälä, Sirkka-Liisa** 2003. Muinaislinna ja maisema – visuaalinen maisema-analyysi arkeologiassa esimerkkinä Rapolan muinaislinna. Julkaisussa Seppälä, Sirkka-Liisa & Nissinaho, Aino & Kankainen, Tuovi & Vuorela, Irmeli: //Sääksmäen Rapolan rautakautinen maisema ja elinkeinot Valkeakoskella//. Rapola-tutkimuksia 3. Museovirasto. | ||
**Taavitsainen, J.-P.** 1991. //Ancient hillforts of Finland : problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94. | **Taavitsainen, J.-P.** 1991. //Ancient hillforts of Finland : problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94. | ||
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
**Appelgren, Hjalmar** 1891. //Suomen muinaislinnat//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XII. | **Appelgren, Hjalmar** 1891. //Suomen muinaislinnat//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XII. | ||
- | **Luoto, Jukka** 1984. //Liedon Vanhanlinnan mäkilinna//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 87. | + | **Luoto, Jukka** 2003. Muinaislinnat, milloin ja mihin tarkoituksiin. Julkaisussa //Muinainen Kalanti ja sen naapurit: talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle: 171–184.// Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. |
- | **Luoto, Jukka** Muinaislinnat, milloin ja mihin tarkoituksiin. //Muinainen Kalanti ja sen naapurit: talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//: 171 | + | |
**Rinne, Juhani** 1914. //Suomen keskiaikaiset mäkilinnat//. | **Rinne, Juhani** 1914. //Suomen keskiaikaiset mäkilinnat//. | ||