Käyttäjän työkalut
wiki:muinaispelto
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:muinaispelto [2017/04/03 08:55] Helena Ranta |
wiki:muinaispelto [2017/04/03 10:19] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Vanhimmat pellot sijaitsevat muokkausviljelyyn hyvin soveltuvilla hieta- ja hiesumailla. Tutkitut peltojäännökset ajoittuvat myöhäisrautakaudelle, viikinki- ja ristiretkiajalle eli noin 800 - 1150/1300-luvuille jaa. Valkeakosken Rapolan pelto on radiohiiliajoituksen perusteella voinut olla käytössä 800-luvulta 1200-luvulle eli rautakauden lopulta keskiajan alkuun((Vikkula & Seppälä & Lempiäinen 1994)). Mikkelin Orijärvellä on tutkittu viiden rautakaudelta keskiajalle käytössä olleen pellon jäännökset. Jokaiseen muinaispeltoon liittyi useita eri käyttövaiheita. Orijärven peltojen yhteydestä löydetty myös merkkejä ojista((Mikkola & al. 2015 )). Rautakauden viljelytavoista on tavattu vähän todisteita. Orijärven pellot olleet pitkänomaisia ja melko pienialaisia, minkä on katsottu viittaavaan yksivuoroviljelyyn. ((Lempiäinen-Avci; Knuutinen & Holappa 2016: 129; Haggrén 2015: 410; Mikkola et al. 2015)). | + | Vanhimmat pellot sijaitsevat muokkausviljelyyn hyvin soveltuvilla hieta- ja hiesumailla. Tutkitut peltojäännökset ajoittuvat myöhäisrautakaudelle, viikinki- ja ristiretkiajalle eli noin 800 - 1150/1300-luvuille jaa. Valkeakosken Rapolan pelto on radiohiiliajoituksen perusteella voinut olla käytössä 800-luvulta 1200-luvulle eli rautakauden lopulta keskiajan alkuun((Vikkula & Seppälä & Lempiäinen 1994)). Mikkelin Orijärvellä on tutkittu viiden rautakaudelta keskiajalle käytössä olleen pellon jäännökset. Jokaiseen muinaispeltoon liittyi useita eri käyttövaiheita. Orijärven peltojen yhteydestä löydetty myös merkkejä ojista((Mikkola & al. 2015 )). Rautakauden viljelytavoista on tavattu vähän todisteita. Orijärven pellot olleet pitkänomaisia ja melko pienialaisia, minkä on katsottu viittaavaan yksivuoroviljelyyn.((Lempiäinen-Avci; Knuutinen & Holappa 2016: 129; Haggrén 2015: 410; Mikkola et al. 2015)). |
| - | Kasvijäännetutkimusten perusteella pelloissa on viljelty pääasiassa ohraa. Se on ollut valtavilja Mikkelin Orijärven pelloissa, joista on löydetty myös vehnän ja rukiin jyviä. Valkeakosken Rapolan muinaispellossa on viljelty ainakin ohraa ja vehnää((Vikkula et al. 1994; Mikkola et al. 2015)). | + | Kasvijäännetutkimusten perusteella rautakautisissa pelloissa on viljelty pääasiassa ohraa. Se on ollut valtavilja Mikkelin Orijärven pelloissa, joista on löydetty myös vehnän ja rukiin jyviä. Valkeakosken Rapolan muinaispellossa on viljelty ainakin ohraa ja vehnää((Vikkula et al. 1994; Mikkola et al. 2015)). |
| Maanviljely muodosti Suomessa talouden perustan viimeistään keskiajalla. Viljelyjäännöksiä kuten auranjälkiä ja mahdollisia fossiilisia peltokerroksia havaitaan melko usein rautakautisten ja keskiaikaisten kohteiden tutkimusten yhteydessä. Muinaispellot ovat kuitenkin Suomessa vielä melko harvinaisia; vain noin 15 peltoa on tutkittu arkeologisesti. Tutkituista kohteista vain Mikkelin Orijärvellä ja Valkeakosken Rapolassa((ks. Vikkula & Seppälä & Lempiäinen 1994)) on tutkittu muinaispeltoja laajemmin. Suuri osa tutkituista muinaispelloista ajoittuu myöhäisrautakaudelle, noin 800-1150/1300 jaa. Lisäksi tiedossa on joitakin keskiaikaisia fossiloituneita peltoja kylistä ja kaupungeista (esim. Espoo Mankby & Finno, Hanko Gunnarsängen, Rauma Kalatori)((Lempiäinen-Avci, Knuutinen & Holappa 2016: 128)). | Maanviljely muodosti Suomessa talouden perustan viimeistään keskiajalla. Viljelyjäännöksiä kuten auranjälkiä ja mahdollisia fossiilisia peltokerroksia havaitaan melko usein rautakautisten ja keskiaikaisten kohteiden tutkimusten yhteydessä. Muinaispellot ovat kuitenkin Suomessa vielä melko harvinaisia; vain noin 15 peltoa on tutkittu arkeologisesti. Tutkituista kohteista vain Mikkelin Orijärvellä ja Valkeakosken Rapolassa((ks. Vikkula & Seppälä & Lempiäinen 1994)) on tutkittu muinaispeltoja laajemmin. Suuri osa tutkituista muinaispelloista ajoittuu myöhäisrautakaudelle, noin 800-1150/1300 jaa. Lisäksi tiedossa on joitakin keskiaikaisia fossiloituneita peltoja kylistä ja kaupungeista (esim. Espoo Mankby & Finno, Hanko Gunnarsängen, Rauma Kalatori)((Lempiäinen-Avci, Knuutinen & Holappa 2016: 128)). | ||
| Rivi 81: | Rivi 81: | ||
| **Taivainen, Jouni** 2008. Kaskiprojektin tutkimuksia Lempäälän Toritussa. //Pirkan maan alta// 9. Tampereen museoiden julkaisuja 105. | **Taivainen, Jouni** 2008. Kaskiprojektin tutkimuksia Lempäälän Toritussa. //Pirkan maan alta// 9. Tampereen museoiden julkaisuja 105. | ||
| **Vanhanen, Santeri & Koivisto, Satu** 2015 Pre-Roman Iron Age settlement continuity and cereal cultivation in coastal Finland as shown by multiproxy evidence at Bäljars 2 site in SW Finland. //Journal of Archaeological Science//: Reports 1 (2015): 38–52. | **Vanhanen, Santeri & Koivisto, Satu** 2015 Pre-Roman Iron Age settlement continuity and cereal cultivation in coastal Finland as shown by multiproxy evidence at Bäljars 2 site in SW Finland. //Journal of Archaeological Science//: Reports 1 (2015): 38–52. | ||
| - | **Vikkula, Anne & Seppälä, Sirkka-Liisa & Lempiäinen, Terttu** 1994. The Ancient field of Rapola //Fennoscandia Archaeologica// XI: 41–57. | + | **Vikkula, Anne & Seppälä, Sirkka-Liisa & Lempiäinen, Terttu** 1994. The Ancient field of Rapola. //Fennoscandia Archaeologica// XI: 41–57. |
wiki/muinaispelto.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/30 15:57 / Helena Ranta