Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:muut}}


====== Muistomerkki ======


===== Määritelmä ===== 
Tapahtuman ja/tai henkilön muistoksi tai uskonnolliseen tarkoitukseen liittyen pystytetty kivi, risti tai patsas tai maasta, kivestä ja/tai puusta tehty rakennelma

===== Kuvaus =====
Muistomerkit ovat erilaisten tapahtumien ja/tai henkilöiden muistoksi rakennettuja tai pystytettyjä. Ne voivat myös liittyä uskonnollisiin tarkoituksiin. Muistomerkki on yksittäinen rakenne tai monesta rakennelmista koostuva kokonaisuus. Rakennusmateriaalina on käytetty esimerkiksi maata, kiveä, puuta ja metallia. 

Muistomerkki voi sijoittua muistamisen paikalle, mutta myös siitä kauemmaksi. Yleensä muistomerkeillä on selkeä yhteys johonkin tapahtumaan tai henkilöön. Joskus muistomerkin tarkoitus on kuitenkin unohtunut ja siihen liittyvää historiaa voi vain arvailla. 

Muistomerkkejä on sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta. Esihistoriallisen ajan muistomerkeistä ei ole käytettävissä mitään kirjallisia lähteitä, joten niiden kohdalla tulkinta perustuu sijaintiin ympäristössä ja suhteessa jo tunnettuihin arkeologisiin kohteisiin. Historiallisen ajan muistomerkkeihin liittyvä tieto voi olla perimätietoa tai löydettävissä historiallisista lähteistä. Uskonnollisissa yhteyksissä pystytetyt muistomerkit liittyvät yleensä uskonnon harjoittamisen paikkoihin, kuten esimerkiksi [[wiki:seita|seitoihin]], [[wiki:kirkkomaa|kirkkomaihin]] ja [[wiki:kirkko|kirkkoihin]]. Muistomerkeiksi on joskus määritelty myös vanhoja [[wiki:rajamerkki|rajamerkkejä]]. Joissakin tapauksissa muistomerkkiin voi liittyä myös [[wiki:tarinapaikka|tarinapaikkaan]]. Erillisen rakentamisen tai pystyttämisen sijaan muistomerkkinä on voitu käyttää myös luonnossa olevaa puuta, kiveä tai kalliota, johon on tehty erilaisia merkintöjä. Tällöin kyseessä on esimerkiksi [[wiki:karsikko|karsikko]] tai [[wiki:kalliohakkaus|kalliohakkaus]].

===== Historia ja käyttö =====
Vanhimpia tunnettuja muistomerkkejä Suomessa voivat olla Lounais-Suomesta [[wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö|pronssikautisten hautaröykkiöiden]] läheisyydestä tunnetut kivipöydät eli pöytäkivet. Niissä isompi kivilaaka on nostettu useamman pienemmän kiven päälle kanneksi. Hautaröykkiöihin mahdollisesti liittyviä kivipöytiä tunnetaan esimerkiksi Raumalta Kylmäkorvenkalliolta ja Takaperkosta. Useimmat kivipöydät eri puolilla Suomea ovat tarkemmin ajoittamattomia tai ne on ajoitettu historialliseen aikaan. 
Muistomerkkejä rautakaudelta ovat mahdollisesti erilaiset hautojen merkeiksi laitetut bautakivet eli pystykivet. Ne ovat ilman kirjoitusta olevia muistokiviä. Varhaisen rautakauden bautakiviä tunnetaan esimerkiksi Paraisten Furunabbista ja Laitilan Savemäestä. Laitilan Untamalassa olevan nk. Kalevanpojan viikatteentikku liittyy puolestaan mahdollisesti myöhäisrautakautisiin hautoihin. 

Historiallisen ajalla hautoihin liittyviä muistomerkkejä on erilaisten [[wiki:ruumishauta|ruumishautojen]]. yhteydestä mm. [[wiki:keskiaikainen-kalmisto|keskiaikaisista kalmistoista]]. Esimerkiksi Ulvilan Liikistössä on yksi keskiaikaan ajoittuva bautakivi, ja Raision kirkossa on siirrettynä kaksi 1100–1200-luvulle ajoittuvaa kuvioitua kiveä. Myös myöhemmillä historiallisilla hautausmailla on erilaisia hautakiviä, veistoksia ja muita muistomerkkejä. 

Hautausmaiden lisäksi kiviä on pystytetty muunlaisten hautapaikkojen tai vainajiin liittyvien tapahtumien, kuten murhien ja sotakokemusten muistoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Kokkolan Murhakivi ja isovihaan liittyvä Tammelan Kartanonmäki. Kirkko- ja saarnapaikoille on myös pystytetty erilaisia kiviä ja ristejä, kuten esimerkiksi Hartolan Vanhalle kirkonpaikalle ja Liperin Moisionniitylle.

Erilaisten merkkihenkilöiden ja yksityishenkilöiden toiminnan tai heihin liittyvien tapahtumien muistoksi on pystytetty runsaasti erilaisia kiviä tai muita muistomerkkejä. Niihin on yleensä hakattu nimikirjaimia, tekstejä ja vuosilukuja. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Helsinki Isosaari 34 ja Nousiaisten Vähätalo. Valtaapitävien merkkihenkilöiden muistoksi on voitu myös rakentaa suurempia muistomerkkejä tai niiden muodostamia kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Raaseporin Dagmarkällanin lähteellä.

Taisteluihin ja rauhantekoon liittyviä muistomerkkejä on myös paljon, kuten esimerkiksi Kouvolassa Värälän rauhankivi ja Asikkalassa Anianpellon taistelun muistomerkki. Suurempi rakennettu muistomerkki on esimerkiksi Isokyrössä Napuen [[wiki:taistelupaikka|taistelupaikan]], monumentti. Sotaväen leiripaikkoihin eli [[wiki:sotilasleiri|sotilasleireihin]], liittyy myös muistomerkkejä, kuten esimerkiksi Haminan Lautalan muistokivi.

Muistomerkkejä on voitu rakentaa tai pystyttää hyvin erilaisten tapahtumien muistoksi, kuten Jyväskylässä seminaarilaisten valmistumiseen liittyen Opinsaunan kiuas ja Turussa Kerttulinmäelle mestauspaikasta [[wiki:rangaistuspaikka|mestauspaikasta]], kertova muistomerkki. Tapahtumiin liittyvistä muistomerkeistä oman kokonaisuutensa muodostaa maailmanperintökohteenakin tunnettu Struven ketju, jonka metallinen mittapiste löytyy esimerkiksi Enontekiön Stuor-oivista (Stuorranaohaivi).

Erilaisia muistomerkkejä, kuten veistoksia, patsaita ja muita rakennelmia pystytetään ympäristöömme koko ajan. 


===== Ajoitus =====
{{:wiki:rajamerkki_kotka_pitkäsaari.jpg?300 |}}Suurin osa tunnetuista hakkauksista ajoittuu 1800- ja 1900-luvuille. Historiallisen ajan hakkaukset on usein helppo ajoittaa, sillä niiden yhteyteen on tyypillisesti hakattu vuosiluku tai päivämäärä tai hakkaukset viittaavat tunnettuihin tapahtumiin. Paikoissa, joissa hakkauksia on useita, niitä on saatettu tehdä vuosisatojen ajan. Vanhimmat kalliohakkaukset ajoittuvat myöhäiselle keskiajalle 1500-luvulle. Vanhimpia hakkauksia tunnetaan Hangon Hauensuolen lisäksi Porin Tyltystä. Jämsän Rotkojärven rajamerkin((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000004320)) ratasristi tunnetaan historiallisissa lähteissä jo vuonna 1449. Ratasristejä voidaan pitää vanhimpina hakkauksina, niiden esikuvat Skandinaviassa ajoittuvat pronssikaudelle. Meillä ne todennäköisesti ovat kuitenkin varhaisintaan keskiaikaisia, kuten Pihtiputaan Sahinniemessä joenrannan maakivessä oleva ratasristi((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000023115)), josta on tietoa vanhoissa rajaluetteloissa.

Hakkauksia tehdään edelleen etenkin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaa. 

===== Levintä =====
{{ :wiki:rajahakkaus_kotka_kivisalmi.jpg?200|}}Historiallisen ajan kalliohakkauksia löytyy koko maasta. Erityisen paljon niitä on rannikoiden sileissä rantakallioissa. Lapissa kalliokaiverruksia on vähemmän ja ne liittyvät viime sotiin ja ovat yleensä tiemerkintöjä. 


===== Suojelustatus =====

Vanhat uskomuksellisissa tarkoituksissa tehdyt hakkaukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat myös yli 100 vuotta vanhat hakkaukset, joilla on yleistä ja jaettua merkitystä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 111. 
===== Lähteet =====
Muinaisjäännösrekisteri
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx
Tieteen termipankki: arkeologia
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia



===== Muu kirjallisuus =====
**Edgren, Torsten** 2000. Gäddtarmen vid Hangö. Ett bildgalleri från historisk tid. Julkaisussa Edgren, Torsten & Taskinen, Helena (toim.): //Ristad och målad. Aspekter på Nordisk bergkonst//.  Museovirasto.
**Nummela, Johanna & Sarvas, Pekka & Taavitsainen, J-P.** 1979. Hällristningarna på Prästholmen – ett bidrag till Finlands medeltidshistoria. //Historisk Tidskrift för Finland// 64.
**Raike, Eeva** 2014. Reposaaren taidekalliot – Elävä kulttuuriperintökohde Selkämeren sylissä. Moni-ilmeinen merihistoria Julkaisussa Bergholm, Tapio & Mäenpää, Sari (toim.): //Nautica Fennica// 2013–2014: 27–47. Museovirasto.
**Salo, Unto** 1962. Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. //Kotiseutu// 53. 
**Weckman, Stig** 1995. Sjöfaraminnen vid Pellinge sund – en gammal känd farled. Julkaisussa //Nyländska ankarfästen//. Lovisa.

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
