Käyttäjän työkalut
wiki:paja
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:paja [2017/05/02 13:56] Helena Ranta |
wiki:paja [2017/05/05 11:49] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| Metalliesineiden valmistus- tai korjailupaikka | Metalliesineiden valmistus- tai korjailupaikka | ||
| - | Yleensä pajalla tarkoitetaan rakennusta tai paikkaa, jossa on ahjo ja alasin sekä työvälineistöä metalliesineiden valmistusta, työstöä ja korjailua varten | + | Yleensä pajalla tarkoitetaan rakennusta tai paikkaa, jossa on ahjo ja alasin sekä työvälineistöä metalliesineiden valmistusta, työstöä ja korjailua varten. |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Pajanpaikkoja löytyy yleensä asutuksen läheisyydestä. Tulipaloriskin takia pajaa ei kuitenkaan välttämättä ole sijoitettu aivan asuinrakennusten läheisyyteen, vaan hiukan kauemmas asutuksen laidalle. Pajoja on löytynyt sekä maaseudun asuinpaikoilta että asutuskeskuksista, linnavuorilta sekä linnoista. Historiallisista lähteistä mahdollisista pajanpaikoista voivat antaa viitteitä esimerkiksi talonnimet, kuten Uudeltamaalta Voutilasta, Martinkylästä ja Sipoosta löytyvä Smeds (//smes//) ja Riipilän Seppälä (//seppälä ~ seppelä//)((Kepsu 2005: 69, 131, 137, 157)). Sepän töitä on todennäköisesti tehty kaikilla asuinpaikoilla jonkin verran, vaikkeivät historialliset lähteet pajatoimintaan tai ammattiseppään esimerkiksi kylässä viittaisikaan. | + | Pajanpaikkoja löytyy yleensä asutuksen läheisyydestä. Tulipaloriskin takia pajaa ei kuitenkaan välttämättä ole sijoitettu aivan asuinrakennusten läheisyyteen, vaan hiukan kauemmas asutuksen laidalle. Pajoja on löytynyt sekä maaseudun asuinpaikoilta että asutuskeskuksista, [[wiki:muinaislinna|linnavuorilta]] sekä [[wiki:keskiaikainen-linna|linnoista]]. Historiallisista lähteistä mahdollisista pajanpaikoista voivat antaa viitteitä esimerkiksi talonnimet, kuten Uudeltamaalta Voutilasta, Martinkylästä ja Sipoosta löytyvä Smeds (//smes//) ja Riipilän Seppälä (//seppälä ~ seppelä//)((Kepsu 2005: 69, 131, 137, 157)). Sepän töitä on todennäköisesti tehty kaikilla asuinpaikoilla jonkin verran, vaikkeivät historialliset lähteet pajatoimintaan tai ammattiseppään esimerkiksi kylässä viittaisikaan. |
| Selvin merkki pajan paikasta on pajakuona ja hiiltynyt maa, jotka useimmiten ovat keskittyneet melko suppealle alalle. Tosin esimerkiksi peltokohteilla kyntö on saattanut levittää ainekset laajemmalle alalle. Pajan paikkoja on myös siivottu pajatoiminnan jälkeen ja kuonaa siirretty tai levitetty kauemmas. | Selvin merkki pajan paikasta on pajakuona ja hiiltynyt maa, jotka useimmiten ovat keskittyneet melko suppealle alalle. Tosin esimerkiksi peltokohteilla kyntö on saattanut levittää ainekset laajemmalle alalle. Pajan paikkoja on myös siivottu pajatoiminnan jälkeen ja kuonaa siirretty tai levitetty kauemmas. | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| - | {{ :wiki:gubbacka_2009_ahjon_pohja.jpg?250|}}Useita pajakohteita on tunnistettu myös löytöaineiston perusteella, eli paikalta voi löytyä sepän välineistöä, kuten upokkaita, valinmuoteja, pihtejä, vasaroita, hiililapioita, tai esineiden teelmiä ja raaka-ainemetallia, kuten rautaharkkoja.((ks. esim Peets 2003: 159–178)) Pajakuonaa saattaa löytyä huomattavia määriä ja esimerkiksi jätekuopista otettuista maanäytteistä on tavattu pieniä ns. kuonahelmiä, jotka ovat raudan takomisesta syntynyttä jätettä. | + | {{ :wiki:gubbacka_2009_ahjon_pohja.jpg?250|}}Useita pajakohteita on tunnistettu myös löytöaineiston perusteella, eli paikalta voi löytyä sepän välineistöä, kuten upokkaita, valinmuoteja, pihtejä, vasaroita, hiililapioita, tai esineiden teelmiä ja raaka-ainemetallia, kuten rautaharkkoja.((ks. esim Peets 2003: 159–178)) Pajakuonaa saattaa löytyä huomattavia määriä ja esimerkiksi jätekuopista otettuista maanäytteistä on havaittu pieniä ns. kuonahelmiä, jotka ovat raudan takomisesta syntynyttä jätettä. |
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
| **Aspelin, J.E**. 1886. //Uusi Suometar// 1886 nr. 161. | **Aspelin, J.E**. 1886. //Uusi Suometar// 1886 nr. 161. | ||
| - | **Haggrén, Georg** 2015. Teollisuuden ensi askeleet. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//, Gaudeamus. | + | **Haggrén, Georg** 2015. Teollisuuden ensi askeleet. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus. |
| **Haggrén, Georg & Terävä, Elina** 2016. //Porvoo, Iso Linnamäki, Pikku Linnamäki, Maari.// Koekaivauskertomus Museoviraston arkistossa. | **Haggrén, Georg & Terävä, Elina** 2016. //Porvoo, Iso Linnamäki, Pikku Linnamäki, Maari.// Koekaivauskertomus Museoviraston arkistossa. | ||
| **Harjula, Janne & Hiekkanen Markus** 2006. Crafts in the Town of Turku from the 13th to the 18th century. //Lübecker Kolloquium zur Stadtarchäologie im Hanseraum V: das Handwerk:// 521–537. | **Harjula, Janne & Hiekkanen Markus** 2006. Crafts in the Town of Turku from the 13th to the 18th century. //Lübecker Kolloquium zur Stadtarchäologie im Hanseraum V: das Handwerk:// 521–537. | ||
| Rivi 48: | Rivi 48: | ||
| **Kepsu, Saulo** 2005. //Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö.// Suomalaisen Kirjallisuden Seuran toimituksia 1027. Tampere. | **Kepsu, Saulo** 2005. //Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö.// Suomalaisen Kirjallisuden Seuran toimituksia 1027. Tampere. | ||
| **Lavento, Mika** 2005. Malmista esineeseen – Metallienkäsittely rautakauden ja keskiajan Suomessa. //Merellinen perintömme / Vårt Maritima Arv cd-rom.// University of Helsinki. | **Lavento, Mika** 2005. Malmista esineeseen – Metallienkäsittely rautakauden ja keskiajan Suomessa. //Merellinen perintömme / Vårt Maritima Arv cd-rom.// University of Helsinki. | ||
| - | **Lavento, Mika** 2015a. Metalliesineet ja uusien teknologioiden leviäminen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle// Gaudeamus: . | + | **Lavento, Mika** 2015a. Metalliesineet ja uusien teknologioiden leviäminen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle.// Gaudeamus: 126. |
| **Lavento, Mika** 2015b. Raudan käyttö ja valmistus leviää Suomeen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle.// Gaudeamus: 208–209. | **Lavento, Mika** 2015b. Raudan käyttö ja valmistus leviää Suomeen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle.// Gaudeamus: 208–209. | ||
| **Leppäaho, Jorma** 1949. Räisälän Hovinsaaren Tontinmäen paja, sen langanvetovälineet ja | **Leppäaho, Jorma** 1949. Räisälän Hovinsaaren Tontinmäen paja, sen langanvetovälineet ja | ||
| Rivi 54: | Rivi 54: | ||
| **Peets, Jüri** 2003.// The power of iron. Iron production and blacksmithy in Estonia and Neighbouring areas in prehistoric and the Middle Ages.// Tallinn. | **Peets, Jüri** 2003.// The power of iron. Iron production and blacksmithy in Estonia and Neighbouring areas in prehistoric and the Middle Ages.// Tallinn. | ||
| **Pukkila, Jouko** 2007. Raudanvalmistuspaikkojen ajoituskysymyksiä – eikö rautakaudella valmistettukaan rautaa? //Muinaistutkija// 1/2007: 29–36. | **Pukkila, Jouko** 2007. Raudanvalmistuspaikkojen ajoituskysymyksiä – eikö rautakaudella valmistettukaan rautaa? //Muinaistutkija// 1/2007: 29–36. | ||
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Raudantuotanto. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle// Gaudeamus. | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Raudantuotanto. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle.// Gaudeamus. |
| **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. //Turun Yliopiston Julkaisuja/ Annales Universitatis Turkuensis. Sarja C osa 281.// Scripta Lingua Fennica Edita. Turun Yliopisto. | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. //Turun Yliopiston Julkaisuja/ Annales Universitatis Turkuensis. Sarja C osa 281.// Scripta Lingua Fennica Edita. Turun Yliopisto. | ||
wiki/paja.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/29 21:59 / Helena Ranta