Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:pappila [2017/05/03 10:32] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
wiki:pappila [2017/05/03 10:39] Helena Ranta [Lähteet] |
||
---|---|---|---|
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Keskiaikaiseen pappilaa tuli kuulua kirkkokaaren seitsemän huoneen periaatteen mukaisesti vähintäänkin tupa, paistinhuone, lato, vilja-aitta, ruoka-aitta, vuodetupa sekä navetta. Rannikon pappiloihin rakennettiin jo keskiajalla kartanoiden tapaan myös kivikellareita. Samoin pappiloissa saattoi olla jo varhain ulospäin lämpiävät tulisijat, lasi-ikkunat ja uuden ajan alussa ehkä tiilikattokin. Pappilat olivat yleensä pikemmin yksinäistaloja kuin kyliä. Niiden hirsirakennustyypit kuitenkin muistuttivat pitkään talonpoikaistalojen rakennuksia.((Suolahti 1912: 64–102; Sappinen 1985; Pellinen 2016.)) | Keskiaikaiseen pappilaa tuli kuulua kirkkokaaren seitsemän huoneen periaatteen mukaisesti vähintäänkin tupa, paistinhuone, lato, vilja-aitta, ruoka-aitta, vuodetupa sekä navetta. Rannikon pappiloihin rakennettiin jo keskiajalla kartanoiden tapaan myös kivikellareita. Samoin pappiloissa saattoi olla jo varhain ulospäin lämpiävät tulisijat, lasi-ikkunat ja uuden ajan alussa ehkä tiilikattokin. Pappilat olivat yleensä pikemmin yksinäistaloja kuin kyliä. Niiden hirsirakennustyypit kuitenkin muistuttivat pitkään talonpoikaistalojen rakennuksia.((Suolahti 1912: 64–102; Sappinen 1985; Pellinen 2016.)) | ||
- | Reformaatiota seuranneista pappiloista tuli uudella ajalla usein suurperheiden asuntoja. Se lisäsi painetta rakennusten laajentamiseen ja rakennuskannan lisäämiseen. Papin palkkausjärjestelmä uudistettiin 1800-luvulla ja pappiloista tuli varsinaisia virkataloja. Vuonna 1922 siirryttiin lopullisesti rahapalkkaan, jolloin pappila ja virkatila erotettiin lopullisesti toisistaan. Pappilan jäi papille luontaiseduksi ja virkatila siirtyi seurakunnan hoitoon. Nykyajan pappilaksi jäi edustava, yleensä 1800-luvun puolella tehty päärakennus muutamine sivurakennuksineen ja vehreine puistoineen.((Soikkeli 2000: 36–40.)) | + | Reformaatiota seuranneista pappiloista tuli uudella ajalla usein suurperheiden asuntoja. Se lisäsi painetta rakennusten laajentamiseen ja rakennuskannan lisäämiseen. Papin palkkausjärjestelmä uudistettiin 1800-luvulla ja pappiloista tuli varsinaisia virkataloja. Vuonna 1922 siirryttiin lopullisesti rahapalkkaan, jolloin pappila ja virkatila erotettiin lopullisesti toisistaan. Pappila jäi papille luontaiseduksi ja virkatila siirtyi seurakunnan hoitoon. Nykyajan pappilaksi jäi edustava, yleensä 1800-luvun puolella tehty päärakennus muutamine sivurakennuksineen ja vehreine puistoineen.((Soikkeli 2000: 36–40.)) |
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
Rivi 48: | Rivi 48: | ||
**Soikkeli, Anu** 2000. //Suomen vanhat pappilat – menneisyyden tulevaisuus. Osat I–II.// Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn9514258150/isbn9514257150.pdf | **Soikkeli, Anu** 2000. //Suomen vanhat pappilat – menneisyyden tulevaisuus. Osat I–II.// Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn9514258150/isbn9514257150.pdf | ||
**Suolahti, Gunnar** 1912. //Suomen pappilat 1700-luvulla.// Porvoo. | **Suolahti, Gunnar** 1912. //Suomen pappilat 1700-luvulla.// Porvoo. | ||
- | **Åvist, Timo** 2009. Pappiloiden sosiaalihistoriaa. Kulkaisussa //Suomalaiset pappilat. Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa:// 8–23. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hämeenlinna. | + | **Åvist, Timo** 2009. Pappiloiden sosiaalihistoriaa. Kulkaisussa //Suomalaiset pappilat. Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa:// 8–23. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hämeenlinna. |
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== |