Käyttäjän työkalut
wiki:pyyntikuoppa
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:pyyntikuoppa [2017/04/03 18:08] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:pyyntikuoppa [2017/04/13 09:19] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
| Kuoppapyynnistä on säilynyt Suomen ja Ruotsin alueelta runsaasti historiallisia lähdetietoja 1600-luvulta 1900-luvun puolelle asti. Myös suomalaiseen kansanrunouteen on vuosisatojen aikana tallentunut muistoja peuran ja hirven pyyntimenetelmistä.((Korteniemi 1991: 168–169.)) | Kuoppapyynnistä on säilynyt Suomen ja Ruotsin alueelta runsaasti historiallisia lähdetietoja 1600-luvulta 1900-luvun puolelle asti. Myös suomalaiseen kansanrunouteen on vuosisatojen aikana tallentunut muistoja peuran ja hirven pyyntimenetelmistä.((Korteniemi 1991: 168–169.)) | ||
| - | Usein kuoppapyynti on leimattu puhtaasti passiiviseksi pyyntimenetelmäksi tai on voitu korostaa jyrkkää kahtiajakoa: passiivisesti tapahtuvaa niin sanottua hangaspyyntiä ja aktiivisti ajamalla suoritettua niin sanottua vuomenpyyntiä (vuobman PS). Hankaalla on tällöin tarkoitettu eläinten reittiin nähden poikittain asetettua aitarakennelmaa, jonka aukkoihin on viritetty salahautoja, keihäsvipuja tai nuora-ansoja. Vuomenella taas on tarkoitettu kiilanmuotoista ajoaitaa eli siulaa (sivlá PS), joka päätyy suurkuoppaan tai aitarakennelmaan. Pyyntikäytäntö on kuitenkin ollut huomattavasti monipuolisempaa ja joustavampaa ja pyyntiin on käytetty monenlaisia menetelmiä.((Korteniemi 1991: 168.)) | + | Usein kuoppapyynti on leimattu puhtaasti passiiviseksi pyyntimenetelmäksi tai on voitu korostaa jyrkkää kahtiajakoa: passiivisesti tapahtuvaa niin sanottua hangaspyyntiä ja aktiivisti ajamalla suoritettua niin sanottua vuomenpyyntiä (ps //vuobman//). Hankaalla on tällöin tarkoitettu eläinten reittiin nähden poikittain asetettua aitarakennelmaa, jonka aukkoihin on viritetty salahautoja, keihäsvipuja tai nuora-ansoja. Vuomenella taas on tarkoitettu kiilanmuotoista ajoaitaa eli siulaa (ps //sivlá//), joka päätyy suurkuoppaan tai aitarakennelmaan. Pyyntikäytäntö on kuitenkin ollut huomattavasti monipuolisempaa ja joustavampaa ja pyyntiin on käytetty monenlaisia menetelmiä.((Korteniemi 1991: 168.)) |
| Rivi 64: | Rivi 64: | ||
| **Halinen, Petri** 1996. Pyyntikuoppien ajoittamisesta. Julkaisussa //Kentältä poimittua 3//. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja N:o 3: 59–63. | **Halinen, Petri** 1996. Pyyntikuoppien ajoittamisesta. Julkaisussa //Kentältä poimittua 3//. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja N:o 3: 59–63. | ||
| **Halinen, Petri** 1996. Pyyntikuoppien tutkimisesta. //Muinaistutkija// 1/1996. | **Halinen, Petri** 1996. Pyyntikuoppien tutkimisesta. //Muinaistutkija// 1/1996. | ||
| + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | ||
| + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston. | ||
| **Korteniemi, Markku** 1991. Jälkiä hirvieläinten aita- ja ajopyynnistä. //Faravid// 15 (1991): 165–179. | **Korteniemi, Markku** 1991. Jälkiä hirvieläinten aita- ja ajopyynnistä. //Faravid// 15 (1991): 165–179. | ||
| **Korteniemi, Markku** 1992. Rangifer tarandus fennicus ja pohjoisen havumetsäalueen pyyntikuoppajäänteet. Julkaisussa //Suomen varhaishistoria.// Studia Historica Septentrionalia 21: 165–196. | **Korteniemi, Markku** 1992. Rangifer tarandus fennicus ja pohjoisen havumetsäalueen pyyntikuoppajäänteet. Julkaisussa //Suomen varhaishistoria.// Studia Historica Septentrionalia 21: 165–196. | ||
wiki/pyyntikuoppa.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/18 15:27 / Helena Ranta