Käyttäjän työkalut
wiki:rajamerkki
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:rajamerkki [2016/09/08 10:12] Veli-Pekka Suhonen [Lähteet] |
wiki:rajamerkki [2017/05/18 13:07] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Kahden valtion, pitäjän, kylän tai tilan/tontin välistä aluerajaa osoittava merkki. | + | Valtion, pitäjän, kylän tai tilan/tontin välistä aluerajaa osoittava merkki |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Rajapaikkoina käytettiin luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistöjä, siltoja, lähteitä, myllyjä, mäkiä, saaria, suuria kiviä sekä isoja puita ja kantoja. Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki, esimerkiksi risti, joka erotti sen muista kivistä ja puista. Suomessa käytettiin yleisesti vielä 1600-luvulla rajamerkkeinä uurrettuja tai puumerkein merkittyjä kasvavia puita. Rajamerkiksi voitiin kasata myös yksinkertainen kiviröykkiö. Nuorempi rajamerkkityyppi on neliömäinen kiviladelma, jonka keskellä on pystyssä rajan suuntaa osoittava ”viisarikivi”, johon voi olla hakattuna järjestysnumero. Rajamerkissä voi olla myös vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkauksia. | + | {{ :wiki:rajamerkki_kirkkonummi_kopunmäki.jpg?300|}}Rajapaikkoina käytettiin luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistöjä, siltoja, lähteitä, myllyjä, mäkiä, saaria, suuria kiviä sekä isoja puita ja kantoja. Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki, esimerkiksi risti, joka erotti sen muista kivistä ja puista. Suomessa käytettiin yleisesti vielä 1600-luvulla rajamerkkeinä uurrettuja tai puumerkein merkittyjä kasvavia puita. Rajamerkiksi voitiin kasata myös yksinkertainen kiviröykkiö. Nuorempi rajamerkkityyppi on neliömäinen kiviladelma, jonka keskellä on pystyssä rajan suuntaa osoittava ”viisarikivi”, johon voi olla hakattuna järjestysnumero. Rajamerkissä voi olla myös vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkauksia. |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
| Ruotsin keskiaikaisissa maanlaeissa määrättiin, että kylän tai ulkopalstan rajaa merkitsevässä rauniossa piti olla yksi pystykivi keskellä ja neljä kiveä sen ympärillä. Peltojen rajamerkkeinä tuli olla kaksi kiveä tai paalu, kivi ja luu. Niittyjen rajat merkittiin seipäillä. Myös suo- ja vesialueilla käytettiin rajamerkkeinä pystyyn asetettuja seipäitä ja paaluja. | Ruotsin keskiaikaisissa maanlaeissa määrättiin, että kylän tai ulkopalstan rajaa merkitsevässä rauniossa piti olla yksi pystykivi keskellä ja neljä kiveä sen ympärillä. Peltojen rajamerkkeinä tuli olla kaksi kiveä tai paalu, kivi ja luu. Niittyjen rajat merkittiin seipäillä. Myös suo- ja vesialueilla käytettiin rajamerkkeinä pystyyn asetettuja seipäitä ja paaluja. | ||
| - | Rajat noudattelivat yleensä esimerkiksi vesistön rantaa, harjua tai maantietä. Rajapaikkoina käytettiin luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistöjä, siltoja, lähteitä, myllyjä, mäkiä, saaria, suuria kiviä sekä isoja puita ja kantoja. Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki, esimerkiksi risti, joka erotti sen muista kivistä ja puista. Suomessa käytettiin yleisesti vielä 1600-luvulla rajamerkkeinä uurrettuja tai puumerkein merkittyjä kasvavia puita. Rajamerkiksi voitiin kasata myös yksinkertainen kiviröykkiö. Nuorempi rajamerkkityyppi on neliömäinen kiviladelma, jonka keskellä on pystyssä rajan suuntaa osoittava ”viisarikivi”, johon voi olla hakattuna järjestysnumero. Rajamerkissä voi olla myös vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkauksia. Rajamerkkien asettamiseen liittyi pitkään erilaisia loitsuja ja ruokauhreja, ja rajakivillä uskottiin olevan maagisia, maanhaltijan niille antamia voimia. | + | Rajamerkkien asettamiseen liittyi pitkään erilaisia loitsuja ja ruokauhreja, ja rajakivillä uskottiin olevan maagisia, maanhaltijan niille antamia voimia. |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | (Rautakausi)-keskiaika-nykyaika | + | (Rautakausi)–keskiaika–nykyaika |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | + | Ikivanhat kylien, pitäjien ja maakuntien rajamerkit sekä vanhojen valtakunnan rajojen pyykit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, vaikka ne olisivat edelleen voimassa olevalla rajalinjalla ja siinä mielessä edelleen ”käytössä”. Kiinteistörajojen pyykit eivät yleisesti ottaen ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 116. | |
| - | [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]]. | + | |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museovirasto, Rakennushistorian osasto. | + | **Eskola, Susanna** 2006. //Rajamerkkien vartijat. Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 1630–1669.// |
| - | **Eskola, Susanna** 2006. //Rajamerkkien vartijat. Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 1630 – 1669.// | + | Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen ja Pohjoismaiden historia. |
| - | Suomen ja Pohjoismaiden historian Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto 5.6.2006. | + | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/rajamerkki.txt · Viimeksi muutettu: 2021/10/27 11:13 / Veli-Pekka Suhonen