Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:rautaruukki [2017/05/23 10:22] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:rautaruukki [2017/05/23 10:26] Helena Ranta |
||
---|---|---|---|
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
{{ :wiki:kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille. | {{ :wiki:kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille. | ||
- | Suurimmissa ruukeissa oli masuuni ja kankivasarapajoja, joissa masuunien ja harkkohyttien takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita, joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi, kuten padoiksi ja tykinkuuliksi. | + | Suurimmissa ruukeissa oli [[wiki:masuuni|masuuni]] ja [[wiki:vasarapaja|kankivasarapajoja]], joissa masuunien ja [[wiki:harkkohytti|harkkohyttien]] takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita, joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi, kuten padoiksi ja tykinkuuliksi. |
Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) | Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) | ||
Rivi 55: | Rivi 55: | ||
**Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. | **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. | ||
**Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//. Tampere. | **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//. Tampere. | ||
- | **Härö, Erkki** (toim.) 1994. //Leineperin rautaruukki// 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, Museovirasto, | + | **Härö, Erkki** (toim.) 1994. //Leineperin rautaruukki// 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, Museovirasto. |
**Karikoski, V. A. M. & Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//. Helsinki. | **Karikoski, V. A. M. & Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//. Helsinki. | ||
**Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//. Forssa. | **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//. Forssa. |