Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:bastionilinnoitukset}}

====== Sudenkuoppa ======
{{:wiki:jarvitaipale_sudenkuoppia.jpg?450|}}


===== Määritelmä =====
Linnoituksen ulkovarustukseksi rakennettu este- ja ansakuoppa 

===== Kuvaus =====

Sudenkuoppia tunnetaan Kaakkois-Suomen 1700-luvun linnoituksista kuten Savitaipaleen Järvitaipaleesta ja  Kouvolan Utista((Kauppi & Suhonen 2011a: 236–237; Kauppi & Suhonen 2011b: 275; Hakanpää 2008a: 25;  2008b: 32)). Sudenkuopat ovat vähän tunnettu linnoituslaite, ja arkeologit ovat etsineet niitä linnoitusten etumaastoista systemaattisemmin vasta 2000-luvulla. On ilmeistä, että suuri osa sudenkuopista on edelleen löytämättä.

Sudenkuopat ovat maahan kaivettuja kuoppia, jotka kiertävät linnoituksia hieman epämääräisinä vyöhykkeinä. Nykyään ne erottuvat kasvillisuuden ja maan peittäminä kuoppina. Kuopat voivat olla riveissä yksittäin tai ne voivat muodostaa kahden tai kolmen kuopan ryhmiä. Utin linnoituksessa kuopat ovat kooltaan 0,8–2,8 metriä, syvyys 5–60 senttimetriä ja Järvitaipaleen linnoituksessa 0,5–2,4 metriä, syvyys 10 senttimetristä metriin. Isot ja pienet kuopat on kaivettu kuopparivistöihin sekaisin.((Kauppi & Suhonen 2011a: 236–237; Kauppi & Suhonen 2011b: 275; ks. myös Hakanpää 2008a: 25; 2008b: 32)) Sudenkuopat korvasivat ja toisaalta myös täydensivät valleja ja [[wiki:vallihauta|vallihautoja]]. Sudenkuopat kaivettiin ”kennomaisesti” limittäen riveittäin ja varustettiin usein terävällä paalulla. Hiiltyneitä paaluja on kaivettu esiin arkeologisissa tutkimuksissa esimerkiksi Kyminlinnassa((Hakanpää 2005: 22)). Sudenkuoppia voi olla vierekkäin kymmenittäin, jopa sadoittain. Esimerkiksi Savitaipaleen Järvitaipaleen linnoituksen ympäriltä on kartoitettu yli 600 kuoppaa((Hakanpää 2008b: 25)) 

===== Historia ja käyttö =====
Venäläisten ”sudenkuopiksi” kutsumia estekuoppia kaivettiin vihollisen hyökkäysten hidastamiseksi linnoitusten ulkopuolelle ja joskus myös vallihautaan. Venäläisessä linnoitusoppaassa neuvotaan kaivamaan kuopat halkaisijaltaan 1,5–1,8-metrisiksi ja alaspäin kapeneviksi. Kuopan pohjalle asetettiin noin 1,4 metriä pitkä teroitettu puuseiväs. Kuopat tehtiin kolmeen riviin. Kuoppien välien piti olla joko 0,9 tai 1,8 metriä.(((Hakanpää 2008a: 25 ja 2008b: 32; Polovcov 1832))

===== Ajoitus =====

1700-luku.

===== Levintä =====

Sudenkuoppia tunnetaan vain Kaakkois-Suomen 1700-luvun bastionilinnoituksista. On mahdollista, että niitä on myös muissa ajanjakson linnoituksissa.

===== Suojelustatus =====

Sudenkuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 87.

===== Lähteet =====

**Hakanpää, Päivi** 2005. //Kotkan Kyminlinnan kaivaus, Suvorovin linnoituksen kartoitus ja Kyminlinnan ympäristön sotahistoriallisten kohteiden inventointi 2005//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Hakanpää, Päivi** 2008a. //Savitaipale, Järvitaipaleen linnoituksen inventointi ja kartoitus// 5.5.–9.5.2008. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Hakanpää, Päivi** 2008b. //Valkeala, Utin linnoituksen inventointi ja kartoitus 12.5.–23.5.2008//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Suhonen, V.-P.** (toim.) 2011. //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle.// Suomalaisen  Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Polovcov, Mihail** 1832. //Polevaja fortifikacija//. Pietari. 
**Kauppi, Ulla-Riitta& Suhonen, V.-P** 2011a. Savitaipaleen Järvitaipaleen linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 230–237. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P** 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 266–275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 




===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
