Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:talonpohja [2017/03/21 10:16]
Helena Ranta [Kuvaus]
+++ wiki:talonpohja [2017/04/06 17:14]
Helena Ranta [Suojelustatus]
@@ Rivi 18: / Rivi 18: @@
 {{ :wiki:kärr7b.jpg?300|}}
-Talonpohjat näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina, kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina, kulmakivinä, tasanteita ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavana niiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista, että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa kuusi tai muu puu. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.
+Maaseudun historiallisen ajan asuinpaikkojen talonpohjat näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina, kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina, kulmakivinä, tasanteita ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavana niiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista, että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa puita tai muuta kasvillisuutta. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.
 ===== Historia ja käyttö =====
-Rautakautinen talonrakentamisperinne jatkui varhais- ja sydänkeskiajalle. Rakennuksen alimmat hirret laskettiin maalle, kalliolle tai matalan seinävallin varaan. Seinävalli koottiin pienehköistä kivistä, sorasta ja hiekasta. Seinävallien varaan perustettuihin rakennuksiin liittyy usein paalunsijoja, jotka ovat mahdollisesti tukeneet seiniä. Seinien sisäpuolella saattoi olla multapenkki, joka toisaalta tuki seinää ja toisaalta esti vedon lattianrajasta. Multapenkin päällä saattoi olla laveri tai seiniä kiertävä penkki. ((Haggrén 2015: 476–477.))
+Rautakautinen talonrakentamisperinne jatkui varhais- ja sydänkeskiajalle. Rakennuksen alimmat hirret laskettiin maalle, kalliolle tai matalan seinävallin varaan. Seinävalli koottiin pienehköistä kivistä, sorasta ja hiekasta. Seinävallien varaan perustettuihin rakennuksiin liittyy usein paalunsijoja, jotka ovat mahdollisesti tukeneet seiniä. Seinien sisäpuolella saattoi olla multapenkki, joka toisaalta tuki seinää ja toisaalta esti vedon lattianrajasta. Multapenkin päällä saattoi olla laveri tai seiniä kiertävä penkki.((Haggrén 2015: 476–477.))
 {{ :wiki:img_1129.jpg?300|}}
 Hirsirakennukset perustettiin jo keskiajalla myös kivijalan tai nurkkakivien päälle. Kivijaloista tuli ajan myötä vahvempia. Ne saattoivat koostua suurista nurkkakivistä, joiden välissä oli pienempiä kiviä. Pienemmät rakennukset, kuten aitat, olivat usein pelkkien nurkkakivien varassa.((Haggrén 2015: 476–477.))
-Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissa näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. Keskiajalta tunnetaan myös kivilattioita ja savilattioita, joita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia ((Haggrén 2015: 477–480.)).
+Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissakin näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. Keskiajalta tunnetaan myös kivilattioita ja savilattioita. Savilattioita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia((Haggrén 2015: 477–480.)).
@@ Rivi 35: / Rivi 35: @@
 ===== Ajoitus =====
-Keskiaika - nykyaika
+Keskiaika – nykyaika
 ===== Levintä =====
@@ Rivi 42: / Rivi 42: @@
 ===== Suojelustatus =====
+Maaseudun talonpohjat liittyvät kylänpaikkoihin, torppiin, kartanoihin tms. ja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan.
 ===== Lähteet =====
-**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Helsinki.
+**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//: 472–486. Gaudeamus.
 **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet. Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.
@@ Rivi 52: / Rivi 54: @@
 ===== Muu kirjallisuus =====
-**Häggman, Kai & al** (toim.) 2006. Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi. Porvoo
+**Häggman, Kai et al.** (toim.) 2006. //Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi//. Porvoo.
-**Vuorinen Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus –elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//. toim. Yrjö Kaitanen, Esa Laukkanen ja Kari Uotila. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
+**Vuorinen Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitanen, Yrjö & Laukkanen, Esa  & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
-**Vuorinen Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281.
+**Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281.
 ===== Viitteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut