Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:talvikylä

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:talvikylä [2017/04/05 08:44]
Helena Ranta luotu
wiki:talvikylä [2017/04/05 13:47]
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 7: Rivi 7:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Talvikylät muodostuvat useasta kodanjäännöksestä. Kodansijat ovat useimmiten kuusikulmaisten,​ pyöreähköjen kotien jäännöksiä. Kodansijat muodostavat maaston muotojen, pienen joen tai lammen rannan, mukaisesti polveilevan rivimäisen kylän. Inarin Nukkumajoella tunnetaan kahdeksan kylää, joista neljä ​ sijaitsee joen luoteispuolella ja neljä joen kaakkoispuolella. Alun perin kyliä on ollut yhdeksän, mutta yksi Nukkumajokisussa sijainneista talvikylänpaikoista on tuhoutunut jo 1900-luvun alussa. Kodat sijaitsevat tavallisesti joen suuntaisessa rivissä.((Carpelan 2003; Ojanlatva 2013)))+Talvikylät muodostuvat useasta kodanjäännöksestä. Kodansijat ovat useimmiten kuusikulmaisten,​ pyöreähköjen kotien jäännöksiä. Kodansijat muodostavat maaston muotojen, pienen joen tai lammen rannan, mukaisesti polveilevan rivimäisen kylän. Inarin Nukkumajoella tunnetaan kahdeksan kylää, joista neljä ​ sijaitsee joen luoteispuolella ja neljä joen kaakkoispuolella. Alun perin kyliä on ollut yhdeksän, mutta yksi Nukkumajokisussa sijainneista talvikylänpaikoista on tuhoutunut jo 1900-luvun alussa. Kodat sijaitsevat tavallisesti joen suuntaisessa rivissä.((Carpelan 2003; Ojanlatva 2013))
  
 Kodanjäännökset muodostuvat vallista ja keskellä olevasta soikean tai suorakaiteen muotoisesta tulisijasta. Valli on muodostunut hirsistä, jopa neljästä hirsikerrasta,​ maasta ja turpeesta. Maa-aines on tukenut hirsiä, joiden varaan kattoruoteet ovat tukeutuneet. Kodan katto on koostunut tukiruoteista,​ tuohikatteesta ja turpeesta. Kotaa on myös saattanut ympäröidä matala ojamainen kaivanto. Kodan halkaisija on vallin päältä mitattuna tavallisesti viidestä kuuteen metriin.((Carpelan 2003; Halinen 2009; Inkiläinen 1999)) Kodanjäännökset muodostuvat vallista ja keskellä olevasta soikean tai suorakaiteen muotoisesta tulisijasta. Valli on muodostunut hirsistä, jopa neljästä hirsikerrasta,​ maasta ja turpeesta. Maa-aines on tukenut hirsiä, joiden varaan kattoruoteet ovat tukeutuneet. Kodan katto on koostunut tukiruoteista,​ tuohikatteesta ja turpeesta. Kotaa on myös saattanut ympäröidä matala ojamainen kaivanto. Kodan halkaisija on vallin päältä mitattuna tavallisesti viidestä kuuteen metriin.((Carpelan 2003; Halinen 2009; Inkiläinen 1999))
Rivi 24: Rivi 24:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Nukkumajoentyypin asuinpaikat ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Talvikylät ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Carpelan, Christian ​ja Kankainen Tuovi** 1990. Radiocarbon dating of a subrecent Saami winter-village site in Inari Lapland, Finland: a preliminary account. //Pact// 21/1: 357–370.+**Carpelan, Christian ​Kankainen Tuovi** 1990. Radiocarbon dating of a subrecent Saami winter-village site in Inari Lapland, Finland: a preliminary account. //Pact// 21/1: 357–370.
 **Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): ​ //Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään//:​ 28–95. **Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): ​ //Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään//:​ 28–95.
 **Halinen, Petri** 2009. Change and continuity of Saami dwellings and dwelling sites from the Late Iron Age to the 18th century. Julkaisussa Äikäs, Tiina (toim.): //Máttut – Máddagat – The Roots of Saami Ethnicities,​ Societies and Spaces / Places//. Publications of the Giellagas Institute, 12: 100–115. **Halinen, Petri** 2009. Change and continuity of Saami dwellings and dwelling sites from the Late Iron Age to the 18th century. Julkaisussa Äikäs, Tiina (toim.): //Máttut – Máddagat – The Roots of Saami Ethnicities,​ Societies and Spaces / Places//. Publications of the Giellagas Institute, 12: 100–115.
 **Inkiläinen,​ Maria** 1999. Nukkumajoki 2 – saamelaiskylä sukupuoliarkeologisena tutkimuskohteena. //​Muinaistutkija//​ 3/1999: 2–14. **Inkiläinen,​ Maria** 1999. Nukkumajoki 2 – saamelaiskylä sukupuoliarkeologisena tutkimuskohteena. //​Muinaistutkija//​ 3/1999: 2–14.
-Ojanlatva, Eija 2013. Saamelaisalueen arkeologinen kulttuuriperintö. ​Julkisussa+**Ojanlatva, Eija** 2013. Saamelaisalueen arkeologinen kulttuuriperintö. ​Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//:​ 38–53.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 **Carpelan, Christian ja Lavento, Mika** 1996. Soil phosphorus survey at subrecent Saami winter village sites near Inari, Finnish Lapland. A preliminary report. Julkaisussa Mejdahl, V. & Siemen, P. (toim.): //​Proceedings from the 6th Nordic Conference on the Application of Scientific Methods in Archaeology,​ Esbjerg// 1993 Arkeologiske Rapporter 1, 1996: 97–107. **Carpelan, Christian ja Lavento, Mika** 1996. Soil phosphorus survey at subrecent Saami winter village sites near Inari, Finnish Lapland. A preliminary report. Julkaisussa Mejdahl, V. & Siemen, P. (toim.): //​Proceedings from the 6th Nordic Conference on the Application of Scientific Methods in Archaeology,​ Esbjerg// 1993 Arkeologiske Rapporter 1, 1996: 97–107.
 +**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
 + ​**Hansen,​ Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2014**. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/talvikylä.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/01 15:45 / Helena Ranta