Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

​

{{tag>wiki:luokka:muut}}

​

​

====== Tarinapaikka ======

{{:wiki:tarinapaikka_pistoolikivi.jpg?450|}}

​

===== Määritelmä ===== 

Kivi, kallio, puu, lähde, lampi tai muu luonnon kohde, johon liittyy vanhoja tarinoita ja/tai perimätietoa

​

===== Kuvaus =====

Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviä, kallioita, puita, metsiköitä, vesipaikkoja, maa-alueita yms., joihin liittyy perimätietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista. Paikoissa ei välttämättä ole mitään ihmisen tekemiä merkintöjä tai rakennelmia, mutta joskus niiden yhteydessä voi olla esimerkiksi [[wiki:karsikko|karsikko]] tai [[wiki:muistomerkki|muistomerkki]].

​

Usein paikannimi viittaa kohteeseen liittyvään tarinaan. Tällaisia ovat esimerkiksi linnoihin, pappeihin, tuomareihin ja pakopaikkoihin liittyvät nimet. Osa tarinapaikkoihin liittyvistä kertomuksista kuvaa ihmistoimintaa ja osa yliluonnollisten toimijoiden, kuten noitien, pirujen tai jättiläisten puuhia. Tarinapaikkoihin liittyvät tarinat ovat säilyneet yleensä perimätietona, mutta niitä on voinut tallentua myös historiallisiin lähteisiin. Tarinat ovat voineet muuttua vuosien kuluessa, erityisesti silloin, kun ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle suullisena perinteenä. 

​

Osa tarinoista on vanhoja, mutta osa vasta 1900-luvulla syntyneitä. Tarinapaikan ikää on tämän vuoksi joskus vaikea arvioida luotettavasti. Todennäköisesti jo esihistoriallisella ajalla on ollut tarinapaikkoja, mutta tuon ajan suulliset tarinat eivät ole tallentuneet kirjalliseen muotoon sellaisenaan. Esihistoriallisen ajan toimintaa mahdollisesti kuvastavaa historiallista perimätietoa on jonkin verran. Täysin luotettavasti tällaisenkaan tiedon liittymistä esihistorialliseen muistiperintöön ei voi todistaa. Luotettavimmin tarinapaikat kytkeytyvät historiallisen ajan muistiperintöön. 

​

​

​

===== Historia ja käyttö =====

Erilaisiin mäkiin ja kallioihin liittyvä perimätieto [[wiki:muinaislinna|muinais- ja puolustuslinnoista]] voi kytkeytyä jo rautakautiseen ihmistoimintaan. Tällainen kohde on esimerkiksi Pälkäneen Tepulinnanmäki. Joskus mäkiin liittyy myös tarinoita esihistoriallisista käräjäpaikoista, kuten mm. Raision Toravuoren Myllymäkeen. Rautakautista ihmistoimintaa voi kuvastaa myös joihinkin lähteisiin liittyvä perimätieto uhraamisesta. Pakanallisena [[wiki:uhrilähde|uhrilähteenä]] on pidetty esimerkiksi Janakkalan Laurinlähdettä. Esihistoriallisiin kohteisiin voi liittyä lisäksi historiallisen ajan tarinoita, kuten esimerkiksi Raaseporin Grabbacka Borgbergetiin.

​

Mäkiin, kallioihin ja kumpareisiin liittyvät tarinat vanhojen [[wiki:kirkko|kirkkojen]] paikoista voivat joissakin tapauksissa periytyä keskiaikaan saakka. Kohteissa voi olla luonnollisia tasanteita, jyrkänteitä ja kivimuodostumia, kuten esimerkiksi Loimaan Ristinojalla. Mahdollisesti keskiaikaan periytyvät myös erilaisiin vesipaikkoihin, kivi- ja kalliomuodostelmiin liittyvät tarinat kirkon edustajien toiminnasta. Tällaisia ovat esimerkiksi piispa Hemminkiin liitetty Lapuan Piispanpenkki ja Virolahden Munkkikallion saarnapaikka. Myöhempien kirkonmiesten toimintaan liittyy mm. Kannonkosken Hangaslahden Papinkivi. 

​

Vanhempaan muistiperintöön voivat edelleen kytkeytyä erilaiset uhreihin, palvomiseen, parantamiseen ja noituuteen liitetyt kivet, puut, kivikehät ja kiviröykkiöt. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:uhripuu|uhripuuna]] mainittu Heinolan Karhumänty ja Alavuksen Tohnin Tohninmäen ristiraunio. Myöhemmän historiallisen ajan noituudesta kertovaan muistiperintöön liittyy mm. Hailuodon Äijänkangas. Eri-ikäisiä pyhiä ja/tai parantavia lähteitä eli sammaslähteitä ovat puolestaan mm. Valkeakoskella Ruotsinkallion lähde ja Kankaanpään Yskänlähde. 

​

Suhteellisen vanhaa historiallista perinnettä voivat edustaa kalliomuodostumiin, siirtolohkareisiin ja muihin huomiota herättäväiin geologisiin muodostumiin liittyvät yliluonnollista toimintaa kuvastavat tarinat. Ne kertovat mm. jättiläisten ja pirujen toiminnasta, kuten esimerkiksi Hattulan Pirunlinkokiven siirtolohkare. Historialliseen perinteeseen liittyvät myös saariin ja muihin usein vaikeapääsyisiin paikkoihin liittyvät aarretarinoiden ja aarnivalkeiden paikat, kuten mm. Mikkelin Kähkölänsaari. 

​