Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:tiilitehdas [2016/08/15 10:55]
Helena Ranta
+++ wiki:tiilitehdas [2017/05/08 15:02]
Helena Ranta
@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 ===== Määritelmä =====
-Tuotantolaitos, jossa valmistetaan tiiliä.
+Tuotantolaitos, jossa valmistetaan tiiliä
@@ Rivi 12: / Rivi 12: @@
 Perinteisen pienen tiilitehtaan rakennuksista tärkeimmät olivat tiilenkuivauslato tai -katos ja [[wiki:tiilenpolttouuni|tiiliuuni]], jonka ympärillä saattoi olla katettu rakennus. Tiiliin käytetyn saven kaivaminen synnytti kuoppia. Muinaiset savenottokuopat erottuvat nykyään maastossa painanteina tai pieninä lampina. Tiilisaven muokkauksessa käytettiin apuna hevoskiertoa, josta on saattanut jäädä kaviouran reunustama pyöreä tasanne maastoon.
-Vanha käsityönomainen valmistustekniikka ja pienissä uuneissa tapahtunut polttaminen säilyivät kotitarpeeseen suunnatussa talonpoikaisessa tuotannossa pitkälle 1900-lukua. Kun tiiliä valmistettiin pienissä kotitarveuuneissa, poltto jäi epätasaiseksi ja osa tiilistä jouduttiin hylkäämään. Yleensä joukossa oli sekä liian kuumuuden vuoksi taipuneita että liian viileään lämpöön jääneitä ja sen suoksi hauraita tiiliä. Poltossa vaurioituneiden tiilien ohella runsas tiilimurskan esiintyminen on usein merkki vanhan tiiliuunin paikasta. Osassa teollisten tiilitehtaiden valmisteita on leima (mm. ”STENSWIK”, Espoon Kivenlahti), jonka avulla tiilen alkuperä voidaan selvittää.
+Vanha käsityönomainen valmistustekniikka ja pienissä uuneissa tapahtunut polttaminen säilyivät kotitarpeeseen suunnatussa talonpoikaisessa tuotannossa pitkälle 1900-lukua. Kun tiiliä valmistettiin pienissä kotitarveuuneissa, poltto jäi epätasaiseksi ja osa tiilistä jouduttiin hylkäämään. Yleensä joukossa oli sekä liian kuumuuden vuoksi taipuneita että liian viileään lämpöön jääneitä ja sen vuoksi hauraita tiiliä. Poltossa vaurioituneiden tiilien ohella suuri tiilimurskan määrä on usein merkki vanhan tiiliuunin paikasta. Joissakin teollisten tiilitehtaiden valmisteissa on leima (mm. ”STENSWIK”, Espoon Kivenlahti), jonka avulla tiilen alkuperä voidaan selvittää.
-Modernit 1870-luvulta alkaen perustetut tiilitehtaat muistuttavat muita suuria teollisuuslaitoksia, joiden ympärille on syntynyt kokonainen teollisuusyhteisö. Holvatut rengasuunit ja 1900-luvulla käyttöön otetut tunneliuunit olivat suuria rakennelmia. Esimerkiksi Jokelan vuosina 1937–1938 rakennettu ja yhä säilynyt uuni on 57 metriä pitkä pohjaltaan soikiomaisen renkaan muotoinen tiilestä holvattu rakenne. Sipoon Söderkullassa näkyvillä on puolestaan noin 40 metriä pitkä ja 22 metriä leveä betoninen kivijalka. Suurimittakaavainen tuotanto vaati myös toimivaa infrastruktuuria. Miljooniin tiiliin nouseva vuosituotanto vaati toimivaa kuljetuskapasiteettia, sillä valmiit tiilet olivat raskasta kuljetettavaa. Tämän vuoksi tiilitehtaat pyrittiin sijoittamaan joko rautatien varteen (mm. Jokela) tai hyvän sataman yhteyteen (mm. Espoon Kivenlahti).
+Modernit 1870-luvulta alkaen perustetut tiilitehtaat muistuttavat muita suuria teollisuuslaitoksia, joiden ympärille on syntynyt kokonainen teollisuusyhteisö. Holvatut rengasuunit ja 1900-luvulla käyttöön otetut tunneliuunit olivat suuria rakennelmia. Esimerkiksi Jokelan vuosina 1937–1938 rakennettu ja yhä säilynyt uuni on 57 metriä pitkä, pohjaltaan soikiomaisen renkaan muotoinen tiilestä holvattu rakenne. Sipoon Söderkullassa näkyvillä on puolestaan noin 40 metriä pitkä ja 22 metriä leveä betoninen kivijalka. Suurimittakaavainen tuotanto vaati myös toimivaa infrastruktuuria. Miljooniin tiiliin nouseva vuosituotanto vaati toimivaa kuljetuskapasiteettia, sillä valmiit tiilet olivat raskasta kuljetettavaa. Tämän vuoksi tiilitehtaat pyrittiin sijoittamaan joko [[wiki:rautatie|rautatien]] varteen (mm. Jokela) tai hyvän [[wiki:satama|sataman]] yhteyteen (mm. Espoon Kivenlahti).
 Suomessa tiilitehtaita on arkeologisesti tutkittu hyvin vähän. Hattulan Herniäisissä tutkittiin 1970-luvulla tiiliuuni. Sitä on arveltu jopa keskiaikaiseksi, mutta nyttemmin on todettu, että rakenne on luultavasti vasta 1800-luvulta.
@@ Rivi 46: / Rivi 46: @@
 ===== Levintä =====
-Tiilentekopaikat (tiiliruukit, tiilisalit) sijaitsivat lähellä sopivaa savenottopaikkaa ja yleensä mahdollisimman lähellä rakennustyömaata tai ainakin hyvien vesikuljetusyhteyksien päässä.(Niukkanen 2009: 53–54))
+Tiilentekopaikat (tiiliruukit, tiilisalit) sijaitsivat lähellä sopivaa savenottopaikkaa ja yleensä mahdollisimman lähellä rakennustyömaata tai ainakin hyvien vesikuljetusyhteyksien päässä.((Niukkanen 2009: 53–54))
 ===== Suojelustatus =====
+Teollista aikaa edeltävien tiilitehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 60.
 ===== Lähteet =====
-**Eklund, Sanna & Mentu, Sakari** 2004. //Tiilen historiaa Suomessa. Museovirasto// (painamaton) http://www.nba.fi/tiili/index.htm
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
-**Kuokkanen, Rauno & Leiponen, Kauko** 1981.// Suomen tiiliteollisuuden historia//. Helsinki.
+**Ratilainen, Tanja** 2010. Tiilen käytöstä 1300-luvun Turussa. Julkaisussa //Varhainen Turku, Turun museokeskus Raportteja// 22: 31–56. Turku.
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset - tunnistaminen ja suojelu//. Museovirasto. Helsinki.
-**Ratilainen, Tanja** 2010. Tiilen käytöstä 1300-luvun Turussa. //Varhainen Turku, Turun museokeskus Raportteja// 22. Turku: 31–56.
-**Ratilainen, Tanja** 2012. //Tiiliä tulkitsemassa. Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla//. Lisensiaatin tutkimus. Arkeologia, Turun yliopisto (Painamaton)
-**Spoof, Sanna-Kaisa** 1997. //Savikkojen valtias. Jokelan Tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen miljöö//. Kansatieteellinen Arkisto 43. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki.
@@ Rivi 64: / Rivi 65: @@
 ===== Muu kirjallisuus =====
+**Eklund, Sanna & Mentu, Sakari** 2004. //Tiilen historiaa Suomessa. Museovirasto// (painamaton) http://www.nba.fi/tiili/index.htm
+**Kuokkanen, Rauno & Leiponen, Kauko** 1981.// Suomen tiiliteollisuuden historia//. Helsinki.
+**Ratilainen, Tanja** 2012. //Tiiliä tulkitsemassa. Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla//. Lisensiaatin tutkielma. Turun yliopisto, Arkeologia.
+**Spoof, Sanna-Kaisa** 1997. //Savikkojen valtias. Jokelan Tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen miljöö//. Kansatieteellinen Arkisto 43. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut