Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:tuulimylly [2020/04/15 14:03]
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
+++ wiki:tuulimylly [2022/12/13 12:18]
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
@@ Rivi 11: / Rivi 11: @@
 {{ :wiki:tuulimyllyn_pohja_joutsa_paronen.jpg?250|}}Tuulimyllyjen paikkoja ei toistaiseksi ole inventoitu systemaattisesti. Myllystä on voinut jäädä jäljelle kiviperustuksia ja jauhinkiviä ((ks. esim. muinaisjäännösrekisteri: Loviisa Idlax Kvarnåkern 1)). Maassa saattaa olla myös jäljellä napatukin kivipesä((Niukkanen 2009: 55)). Napatukin paikalla voi olla myös kuoppa. Perustus ja myllyä sitoneet painokivet voivat erottua neliömäisenä kivirakenteena tai kiviröykkiönä. Osa myllyistä näkyy kallion ja mäen laella pelkkinä ristiin asetettuina kiviriveinä. Joskus kiviä on ainoastaan ristien päissä.
+Myllyn lähellä saattaa olla paikka, mistä myllynkivet on louhittu.
 ===== Historia ja käyttö =====
@@ Rivi 20: / Rivi 22: @@
 Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.((Vuorela 1975: 395–397))
 ===== Levintä =====
-{{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.))
+{{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.))
 ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tuulimyllyjen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 54.
+Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tuulimyllyjen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut