Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:väijytyspaikka [2017/04/05 13:58] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
wiki:väijytyspaikka [2017/05/16 14:56] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
{{:wiki:väijytyspaikka__oardujavri.jpg?450|}} | {{:wiki:väijytyspaikka__oardujavri.jpg?450|}} | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Pohjois-Suomessa tavallisesti peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan rakennettu kivistä valmistettu näkösuojia, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään. | + | Kivistä valmistettu näkösuoja, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään |
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Väijytyspaikka (vuođgŋinsadji PS) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä, kohti pyydettäviä eläimiä. | + | |
+ | Väijytyspaikka (ps //vuođgŋinsadji//) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä, kohti pyydettäviä eläimiä. | ||
+ | |||
+ | Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan. | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka, Utsjoki Geađgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) | Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka, Utsjoki Geađgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) | ||
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
- | Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ne ajoittuvat historialliselle ajalle. | + | Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti väijytyspaikat ajoittuvat historialliselle ajalle. |
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. | Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. |