Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:vallihauta [2017/03/27 23:45] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:vallihauta [2017/05/03 14:51] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | {{ :wiki:skräddarby_ja_sibbesborg.jpg?300|}} Vallihauta on ojamainen tai leveämpi kaivanto, jonka maa-aines on koottu valliksi joko kaivannon ulko- tai sisäreunalle. On myös pelkkiä hautoja ilman vallia. Vallihaudat saattoivat olla vedellä täytettyjä eli ns. vesihautoja. Vallihaudoilla on sama tehtävä kuin vedenalaisilla estevarustuksilla: Sen tarkoitus oli pitää vihollinen kaukana linnan varsinaisista varustuksista. Niemi- ja saarilinnoilla saattaa olla maan puolella vallihauta, joka jatkuu vedessä paaluvarustuksena (esim. Sipoon Sibbesborg). Keskiaikaiset linnat on jaettu usein osiin vallihautojen avulla.((Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31.)) | + | {{ :wiki:skräddarby_ja_sibbesborg.jpg?300|}} Vallihauta on ojamainen tai leveämpi kaivanto, jonka maa-aines on koottu valliksi joko kaivannon ulko- tai sisäreunalle. On myös pelkkiä hautoja ilman vallia. Vallihaudat saattoivat olla vedellä täytettyjä eli ns. vesihautoja. Vallihaudoilla on sama tehtävä kuin [[wiki:vedenalainen-estevarustus|vedenalaisilla estevarustuksilla]]: Sen tarkoitus oli pitää vihollinen kaukana linnan varsinaisista varustuksista. Niemi- ja saarilinnoilla saattaa olla maan puolella vallihauta, joka jatkuu vedessä [[wiki:paaluvarustus|paaluvarustuksena]] (esim. Sipoon Sibbesborg). [[wiki:keskiaikainen-linna|Keskiaikaiset linnat]] on jaettu usein osiin vallihautojen avulla.((Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31.)) |
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87]]. | + | Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 87. |
Rivi 38: | Rivi 38: | ||
**Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar: maktens hus i Norden//. Lund. | **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar: maktens hus i Norden//. Lund. | ||
- | **Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Toim. V.-P. Suhonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | + | **Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. |
**Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala. | **Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala. | ||