Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:keskiaikaiset_linnat}}


====== Vallihauta ======
{{:wiki:vallihauta_hämeen_linna.jpg?450|}}
 
===== Määritelmä =====

Keskiaikaisen linnan päälinnan tai esilinnan edustalle tai ympärille kaivettu vesi- tai kuivahauta

Bastionilinnoitusten bastionirintaman edessä oleva vaakasuora taso, joka on saatu aikaan kaivamalla, louhimalla ja täyttämällä 


===== Kuvaus =====
{{ :wiki:skräddarby_ja_sibbesborg.jpg?300|}} Vallihauta on ojamainen tai leveämpi kaivanto, jonka maa-aines  on koottu valliksi joko kaivannon ulko- tai sisäreunalle. On myös pelkkiä hautoja ilman vallia. Vallihaudat saattoivat olla vedellä täytettyjä eli ns. vesihautoja. Vallihaudoilla on sama tehtävä kuin vedenalaisilla estevarustuksilla: Sen tarkoitus oli pitää vihollinen kaukana linnan varsinaisista varustuksista. Niemi- ja saarilinnoilla saattaa olla maan puolella vallihauta, joka jatkuu vedessä paaluvarustuksena (esim. Sipoon Sibbesborg). Keskiaikaiset linnat on jaettu usein osiin vallihautojen avulla.((Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31.))

===== Historia ja käyttö =====

Suomen siirtyessä 1100- ja 1200-lukujen kuluessa asteittain Ruotsin alaisuuteen levisi maahan keskiaikainen sodankäyntitapa. Linnojen varustusten piti sekä hidastaa raskaasti panssaroitujen ritareiden liikkeitä että olla tarpeeksi etäällä vihollisen heittokoneista, varsijousista ja piirityslaitteista. Linnoja alettiin rakentaa veden suojaan niemille ja saarille ja suojaamaan haudoilla ja vedenalaisilla esteillä.((Hansson 2011: 33–68; Lovén 1996: 30–31.)) Suomen vanhin vallihauta liittynee Koroisten piispanlinnaan 1200-luvun alkupuolelle((Koroistenniemi muinaisjäännösrekisteritunnus 853010001; ajoitus ks. Lovén 1996: 364–365.)). 

Vallihaudat olivat myös olennainen osa 1700-luvun bastionijärjestelmää. Vallihauta teki mahdolliseksi tehokkaan lähipuolustuksen ulkovarustusten läpi murtautunutta vihollista vastaan.((Kauppi 2011: 24–41.))


===== Ajoitus =====

Keskiaika–1700-luku.

===== Levintä =====

Suomen keskiaikaiset linnat.


===== Suojelustatus =====
Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 87. 


===== Lähteet =====

**Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar: maktens hus i Norden//. Lund. 
**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.



===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
