Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:asumuspainanne [2017/05/09 09:31] Helena Ranta |
wiki:asumuspainanne [2025/01/23 11:10] (nykyinen) Helena Ranta |
||
---|---|---|---|
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Maan pinnalle näkyvä painanne, joka on jälki paikalla aikanaan sijainneesta osittain maahan kaivetusta asumuksesta | + | maan pinnalle näkyvä muodoltaan säännöllinen painanne, josta löytyy merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta |
Asumuspainanteesta käytetään myös nimitystä kuoppatalo. | Asumuspainanteesta käytetään myös nimitystä kuoppatalo. | ||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Asumuspainanteen((myös asuinpainanne)) näkyvä muoto on nykyään yleensä pyöreä tai soikea, vaikka itse asumus olisikin aikanaan ollut suorakaiteen muotoinen. Asumuspainanteen koko voi vaihdella muutamasta metristä aina 20 x 10 metrin kokoisiin. Yksittäisten asumuspainanteiden lisäksi tunnetaan toisissaan kiinni olevien talojen ryhmiä, jotka muistuttavat rivitaloa. Pisimmät rivitalot ovat olleet 4–5-huoneisia ja kymmeniä metrejä pitkiä rakennelmia. Asumuspainanteiden syvyys vaihtelee rakennustavasta ja maaperästä riippuen muutamasta kymmenestä sentistä vähän yli metriin.((Pesonen 2002; Mökkönen 2011)). | + | Asumuspainanteen((myös asuinpainanne)) näkyvä muoto on nykyään yleensä pyöreä tai soikea, vaikka itse asumus olisikin aikanaan ollut suorakaiteen muotoinen. Asumuspainanteen koko voi vaihdella muutamasta metristä aina 20 x 10 metrin kokoisiin. Yksittäisten asumuspainanteiden lisäksi tunnetaan toisissaan kiinni olevien talojen ryhmiä, jotka muistuttavat rivitaloa. Pisimmät rivitalot ovat olleet 4–5-huoneisia ja kymmeniä metrejä pitkiä rakennelmia. Asumuspainanteiden syvyys vaihtelee rakennustavasta ja maaperästä riippuen muutamasta kymmenestä sentistä vähän yli metriin.((Pesonen 2002; Mökkönen 2011)) |
Joskus on vaikea päätellä, onko maanpinnalle näkyvä painanne asumuspainanne vai hiekkamaahan veden vaikutuksesta muodostunut luonnonilmiö, jollaisia on myös voitu käyttää hyväksi asumusta rakennettaessa. | Joskus on vaikea päätellä, onko maanpinnalle näkyvä painanne asumuspainanne vai hiekkamaahan veden vaikutuksesta muodostunut luonnonilmiö, jollaisia on myös voitu käyttää hyväksi asumusta rakennettaessa. | ||
- | Asumuksista on harvoin jäljellä muuta kuin itse painanne. Muutamassa kaivauksessa on kuitenkin saatu esiin asumukseen kuuluvia rakenteita. Merkittävimmät havainnot on tehty Puumalan Kärmelahdessa ja Saarijärven Rusavierrossa, joiden painanteessa oli hiiltyneenä säilynyt muutaman hirsikerran korkuista seinää((Katiskoski 2002; Leskinen 2002)). Kärmelahdessa ja Outokummun Sätöksessä on löydetty hiiltyneenä myös katteena olleita ohuita puita ja koivuntuohta((Karjalainen 1996)). Todennäköisesti näissä taloissa hirret ovat toimineet tukirakenteena, jonka päällä on ollut pystypaalujen tai aakkosten varassa kurkihirren kannattelema ohuista puista tehty viistokate. Koivuntuohi on toiminut eristeenä puiden ja päällimmäisenä olleen metsäturpeen välissä. Tämän periaatteen mukaisia ennallistuksia on rakennettu Saarijärven Summassaaren ja Yli-Iin Kierikin kivikauden kyliin((Vaara 2000)). | + | {{:wiki:kivikauden_talo_tervola_törmävaara.jpg?300 |}}Asumuksista on harvoin jäljellä muuta kuin itse painanne. Muutamassa kaivauksessa on kuitenkin saatu esiin asumukseen kuuluvia rakenteita. Merkittävimmät havainnot on tehty Puumalan Kärmelahdessa ja Saarijärven Rusavierrossa, joiden painanteessa oli hiiltyneenä säilynyt muutaman hirsikerran korkuista seinää((Katiskoski 2002; Leskinen 2002)). Kärmelahdessa ja Outokummun Sätöksessä on löydetty hiiltyneenä myös katteena olleita ohuita puita ja koivuntuohta((Karjalainen 1996)). Todennäköisesti näissä taloissa hirret ovat toimineet tukirakenteena, jonka päällä on ollut pystypaalujen tai aakkosten varassa kurkihirren kannattelema ohuista puista tehty viistokate. Koivuntuohi on toiminut eristeenä puiden ja päällimmäisenä olleen metsäturpeen välissä. Tämän periaatteen mukaisia ennallistuksia on rakennettu Saarijärven Summassaaren ja Yli-Iin Kierikin kivikauden kyliin((Vaara 2000)). |
Alun perin rakennukset ovat olleet selvästi painanteen vallien rajaamaa aluetta pienempiä. Painanteiden päässä on usein matalammat ja kapeammat ulokkeet osoittamassa rakennusten kulkuaukkoja, tuulikaappeja. Rakennusjonon muodostaneet pidemmät kokonaisuudet liittyvät tosiinsa kapeammilla yhdyskäytävillä, jotka erottuvat painanteiden välisinä matalampina kohtina. | Alun perin rakennukset ovat olleet selvästi painanteen vallien rajaamaa aluetta pienempiä. Painanteiden päässä on usein matalammat ja kapeammat ulokkeet osoittamassa rakennusten kulkuaukkoja, tuulikaappeja. Rakennusjonon muodostaneet pidemmät kokonaisuudet liittyvät tosiinsa kapeammilla yhdyskäytävillä, jotka erottuvat painanteiden välisinä matalampina kohtina. | ||
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
- | |||
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
**Carpelan, Christian** 2001. Zur zeitgenössischen archäologischen Forschung in Finnland. Julkaisussa //Finnisch-Ugrischen Forschungen// 56: 254–354. | **Carpelan, Christian** 2001. Zur zeitgenössischen archäologischen Forschung in Finnland. Julkaisussa //Finnisch-Ugrischen Forschungen// 56: 254–354. | ||
- | **Karjalainen, Taisto** 1996. Pithouse in Outokumpu Sätös excavated in 1992-1994. Julkaisussa //Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project//: 71–88. Helsinki Papers in Archaeology n:o 9. | + | **Karjalainen, Taisto** 1996. Pithouse in Outokumpu Sätös excavated in 1992–1994. Julkaisussa //Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project//: 71–88. Helsinki Papers in Archaeology n:o 9. |
**Katiskoski, Kaarlo** 2002. The Semisubterranean Dwelling at Kärmelahti in Puumala, Savo Province, Eastern Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 171–200. National Board of Antiquities, Helsinki. | **Katiskoski, Kaarlo** 2002. The Semisubterranean Dwelling at Kärmelahti in Puumala, Savo Province, Eastern Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 171–200. National Board of Antiquities, Helsinki. | ||
**Kotivuori, Hannu** 1993. Kivikauden asumuksia Peräpohjolassa - vertailua ja rakenteellisia tulkintoja. //Selviytyjät. Näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä//. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 7: 120–160. | **Kotivuori, Hannu** 1993. Kivikauden asumuksia Peräpohjolassa - vertailua ja rakenteellisia tulkintoja. //Selviytyjät. Näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä//. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 7: 120–160. |