Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:asumuspainanne


Asumuspainanne

Määritelmä

Maan pinnalle näkyvä painanne, joka on jälki paikalla aikanaan sijainneesta osittain maahan kaivetusta asumuksesta

Asumuspainanteesta käytetään myös nimitystä kuoppatalo.

Kuvaus

Asumuspainanteen1) näkyvä muoto on nykyään yleensä pyöreä tai soikea, vaikka itse asumus olisikin aikanaan ollut suorakaiteen muotoinen. Asumuspainanteen koko voi vaihdella muutamasta metristä aina 20 x 10 metrin kokoisiin. Yksittäisten asumuspainanteiden lisäksi tunnetaan toisissaan kiinni olevien talojen ryhmiä, jotka muistuttavat rivitaloa. Pisimmät rivitalot ovat olleet 4–5-huoneisia ja kymmeniä metrejä pitkiä rakennelmia. Asumuspainanteiden syvyys vaihtelee rakennustavasta ja maaperästä riippuen muutamasta kymmenestä sentistä vähän yli metriin.2).

Joskus on vaikea päätellä, onko maanpinnalle näkyvä painanne asumuspainanne vai hiekkamaahan veden vaikutuksesta muodostunut luonnonilmiö, jollaisia on myös voitu käyttää hyväksi asumusta rakennettaessa.

Asumuksista on harvoin jäljellä muuta kuin itse painanne. Muutamassa kaivauksessa on kuitenkin saatu esiin asumukseen kuuluvia rakenteita. Merkittävimmät havainnot on tehty Puumalan Kärmelahdessa ja Saarijärven Rusavierrossa, joiden painanteessa oli hiiltyneenä säilynyt muutaman hirsikerran korkuista seinää3). Kärmelahdessa ja Outokummun Sätöksessä on löydetty hiiltyneenä myös katteena olleita ohuita puita ja koivuntuohta4). Todennäköisesti näissä taloissa hirret ovat toimineet tukirakenteena, jonka päällä on ollut pystypaalujen tai aakkosten varassa kurkihirren kannattelema ohuista puista tehty viistokate. Koivuntuohi on toiminut eristeenä puiden ja päällimmäisenä olleen metsäturpeen välissä. Tämän periaatteen mukaisia ennallistuksia on rakennettu Saarijärven Summassaaren ja Yli-Iin Kierikin kivikauden kyliin5).

Alun perin rakennukset ovat olleet selvästi painanteen vallien rajaamaa aluetta pienempiä. Painanteiden päässä on usein matalammat ja kapeammat ulokkeet osoittamassa rakennusten kulkuaukkoja, tuulikaappeja. Rakennusjonon muodostaneet pidemmät kokonaisuudet liittyvät tosiinsa kapeammilla yhdyskäytävillä, jotka erottuvat painanteiden välisinä matalampina kohtina.

Historia ja käyttö

Käsitys asumuspainanteista on muodostunut viimeisten vuosikymmenen aikana. Keskeisimmät tutkimukset ja katsaukset on tehty 1990–2000-luvulla6). Kivikauden asumuksen prototyyppinä pidettiin pitkään ns. Räisälän kotaa7), joka oli yksinkertainen pyöreä maja keskusliedellä. Räisälän kodan tulkinta on sittemmin kyseenalaistettu8). Kivikautisilla asuinpaikoilla esiintyviin painanteisiin oli kiinnitetty huomiota jo aiemmin, mutta asumuksiksi ne tulkitsivat vasta Ville Luho ja C.F. Meinander 1950–1960-luvuilla9). Asumusrakenteiden järeys10), monimuotoisuus ja niitä rakentaneiden yhteisöjen sosiaalinen kompleksisuus tuli esiin 1990–2000-luvun tutkimuksissa11).

Ajoitus

Suurin osa asumuspainanteista ajoittuu noin 4000–2000 eaa. eli tyypillisen kampakeramiikan ja sitä seuranneiden vaiheiden aikaiseksi. Suomessa vanhimmat jokseenkin varmat asumuspainanteet ovat Pyhtään Susikopinharjulla, jossa ne ajoittuvat mesoliittisen kivikauden lopulle, noin 6000–5000 eaa. Asumuspainanteiden käytön huippuaikaa on tyypillisen kampakeramiikan aika (noin 3900–3500 eaa.) ja sitä seuranneet vuosisadat. Painanteiden määrä hiipuu kivikauden loppua kohden ja pronssikautisia asumuspainanteita tunnetaan jo paljon vähemmän kuin kivikautisia.

Levintä

Eniten asumuspainanteita on Pohjanmaan muinaisella merenrannikolla. Laajimmat painannealueet ovat Kemijoen varrella Tervolassa (Kauvonkangas, Törmävaara), Kiiminkijoen varrella Ylikiimingissä (Rekikylä) ja Kaustisen Kankaalla. Näillä paikoilla asumuksen pohjia on yli 100 kullakin. Muita keskittymiä on Yli-Iin Kierikin ja Siikajoen–Siikalatvan alueilla. Myös Saimaan järvialueella on paljon asumuspainannakohteita, mutta niissä on harvoin enemmän kuin kymmenen painannetta. Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla tunnetaan vain muutamia asumuspainanteita. Ahvenanmaalta ja Kainuusta ei tunneta toistaiseksi ainoatakaan. On merkkejä siitä, että nykyisillä peltoviljelyalueilla kohteita voi olla myös peltokerrosten alle peittyneinä (Vantaa Stenkulla). Tämä hetkisen arvion mukaan Suomessa on kivikautisia asumuspainanteita 5000–6000.

Suojelustatus

Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Carpelan, Christian 2001. Zur zeitgenössischen archäologischen Forschung in Finnland. Julkaisussa Finnisch-Ugrischen Forschungen 56: 254–354.
Karjalainen, Taisto 1996. Pithouse in Outokumpu Sätös excavated in 1992–1994. Julkaisussa Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project: 71–88. Helsinki Papers in Archaeology n:o 9.
Katiskoski, Kaarlo 2002. The Semisubterranean Dwelling at Kärmelahti in Puumala, Savo Province, Eastern Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 171–200. National Board of Antiquities, Helsinki.
Kotivuori, Hannu 1993. Kivikauden asumuksia Peräpohjolassa - vertailua ja rakenteellisia tulkintoja. Selviytyjät. Näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 7: 120–160.
Leskinen, Sirpa 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 147–170. National Board of Antiquities, Helsinki.
Meinander, C.F. 1976. Hyddbottnar av Madeneva-typ. Nordiska Arkeologimötet i Helsingfors 1967. En berättelse över mötet och dess förhandlingar sammanställd av Torsten Edgren. Iskos 1: 26–29.
Mökkönen, Teemu 2008. A Review of Neolithic multi-room housepits as seen from the Meskäärtty site in Virolahti parish, extreme south-eastern Finland. Estonian Journal of Archaeology, Vol. 12, No. 2: 114–151.
Mökkönen, Teemu 2011. Studies on Stone Age Housepits in Fennoscandia (4000–2000 cal BC). Changes in ground plan, site location, and degree of sedentism. Helsinki.
Nuñez, Milton & Uino, Pirjo 1998. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. Hus och tomt i Norden under förhistorisk tid. Bebyggelsehistorisk tidskrift Nr 33 1997: 133–152.
Nuñez, Milton & Okkonen, Jari 1999. Environmental Background for the Rise and Fall of Villages and Megastructures in North Ostrobothnia 4000-2000 calBC. Julkaisussa Huurre, Matti (toim.): Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen: 105–115. Helsinki.
Pesonen, Petro 1999. Rekikylä - kivikautinen kylä Ylikiimingissä. Muinaistutkija 1/1999: 2–15.
Pesonen, Petro 2002. Semisubterranean Houses in Finland - a Review. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 9–41. National Board of Antiquities, Helsinki.
Pälsi, Sakari 1918. Kaivaus Pitkäjärven kivikautisella asuinpaikalla Räisälässä v. 1915. Suomen Museo 1918: 25–34.
Seitsonen, Oula 2006. Räisälä Pitkäjärvi revisited - new interpretations of the dwelling remains. Julkaisussa Pesonen, Petro & Mökkönen, Teemu (toim.): Arkeologipäivät 2005. Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa: 138–145. Suomen arkeologinen seura, Helsinki.
Vaara, Rauno 2000. Yli-Iin Kierikin kivikautinen kylä – asumuskonstruktiot 1998–1999. Muinaistutkija 2/2000: 2–12.
Vaneeckhout, Samuel 2010. House Societies amond Coastal Hunter-Gatherers: A Case Study of Stone Age Ostrobothnia, Finland. Norwegian Archaeological Review, Vol. 43, No 1: 12–25.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) myös asuinpainanne
2) Pesonen 2002; Mökkönen 2011
3) Katiskoski 2002; Leskinen 2002
4) Karjalainen 1996
5) Vaara 2000
6) Kotivuori 1993; Nuñez & Uino 1998; Carpelan 2001; Pesonen 2002; Mökkönen 2011
7) Pälsi 1918
8) Seitsonen 2006
9) Meinander 1976
10) esim. Katiskoski 2002; Leskinen 2002
11) esim. Pesonen 1999; Nuñez & Okkonen 1999; Mökkönen 2008; 2011; Vaneeckhout 2010
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/asumuspainanne.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/18 12:27 / Helena Ranta