Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:autiopyöli [2020/04/15 07:05] Veli-Pekka Suhonen [Lähteet] |
wiki:autiopyöli [2023/01/24 08:31] Veli-Pekka Suhonen [Lähteet] |
||
---|---|---|---|
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Osaa autiokylistä ja -tiloista kutsuttiin keskiajalla ja Vaasa-ajan alussa autiopyöleiksi((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//"; Voudintilit, Kansallisarkisto.)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä. | + | Osaa autiokylistä ja -tiloista kutsuttiin keskiajalla ja Vaasa-ajan alussa autiopyöleiksi (sv. ödesböle)((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//"; Voudintilit, Kansallisarkisto.)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä. |
{{ :wiki:vp5.jpg?300|}} | {{ :wiki:vp5.jpg?300|}} | ||
- | Varsinais-Suomesta tunnetaan uuden ajan alun verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Varsinais-Suomen vanhimmissa maakirjoissa ulkokylänveroja kutsutaan yleisesti autiopyöleiksi. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.)) Arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.)) | + | Vaasa-ajan alun maakirjoissa osa keskiajalla autioituneista kylistä on merkitty autiopyöleiksi. Varsinais-Suomesta tunnetaan verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.))Arkistoselvityksissä ja arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.)) |
Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin, ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Autiopyölejä ja muita kyliä on kuitenkin todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä ovat mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja. | Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin, ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Autiopyölejä ja muita kyliä on kuitenkin todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä ovat mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja. | ||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
- | Ks. Museoviraston ohje:[[http://www.nba.fi/fi/File/2722/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]]. | + | Ks. Museoviraston ohje:[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]]. |
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
- | **DF = Diplomatarium Fennicum** http://df.narc.fi/. | + | **DF = Diplomatarium Fennicum** |
**FMU = Finlands medeltidsurkunder** I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935. | **FMU = Finlands medeltidsurkunder** I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935. | ||
**Granlund, Åke** 1956. //Studier över östnylandska ortnamn//. Svenska Litteratursällskapet, studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå. | **Granlund, Åke** 1956. //Studier över östnylandska ortnamn//. Svenska Litteratursällskapet, studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå. |