Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:autiopyöli


Autiopyöli

Määritelmä

Keskiajalla tai uuden ajan alussa autioitunut kylä tai yksinäistila

Kuvaus

Historia ja käyttö

Autiokyliä ja -tiloja kutsuttiin jo keskiajalla autiopyöleiksi1). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.2) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.

Varsinais-Suomesta tunnetaan uuden ajan alun verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Varsinais-Suomen vanhimmissa maakirjoissa ulkokylänveroja kutsutaan yleisesti autiopyöleiksi. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.3) Arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta4). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.5)

Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Ainakin joitakin pyölejä on todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä on mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat jo keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja.

Ajoitus

Noin 1300-luku – 1500-luvun puoliväli.

Levintä

Autiopyölejä tunnetaan toistaiseksi Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Todennäköisesti autiopyölejä on myös muualla keskiaikaisen Suomen alueella.

Suojelustatus

Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Ks. Museoviraston ohje:Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015).

Lähteet

DF = Diplomatarium Fennicum http://df.narc.fi/.
FMU = Finlands medeltidsurkunder I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935.
Granlund, Åke 1956. Studier över östnylandska ortnamn. Svenska Litteratursällskapet, studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå.
Haggrén, Georg 2011. The Colonization of Western Uusimaa in the Middle Ages. Colonists on the shores of the Gulf of Finland. Vantaan Kaupunginmuseon julkaisuja 22. Lahti.
Haggrén, Georg 2015. Maaseudun kylätontit. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 464–471. Gaudeamus.
Haggrén, Georg & Pihlman, Aki & Jansson, Henrik 2003. Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella. Muinaistutkija 2003/3: 13–23.
Orrman, Eljas 1972. Några synpunkter på utbysjordarna i Raseborgs län. Historisk tidskrift för Finland: 91–99.
Orrman, Eljas 1986. Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet. Historiallisia tutkimuksia 131.
Suhonen, V.-P. 2016. Sipoon Massbyn latokartano ja autioitunut asutus. SKAS 1/2016.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Ks. FMU 3821 ”der till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor”.
2) Granlund 1956: 279–281.
3) Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.
4) Haggrén 2015: 467.
5) Suhonen 2016.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/autiopyöli.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/10 12:39 / Veli-Pekka Suhonen